Cape Codilta ajaa Bostoniin vajaassa tunnissa ja sieltä eteenpäin Salemin ja Marbleheadin sisarkaupunkeihin noin puolessa siitä. Itselläni on aina ollut omituinen hinku päästä Salemiin ja Marbleheadiin käymään, ei niinkään noitavainojen, vaan enneminkin perinteikkään merellisen tunnelman vuoksi. Lisäksi äidin Vermontilainen ystävä Candy kehui paikallista Peabody-Essex museota, joten sekin oli syynä vierailuun. Meillä oli lieviä vaikeuksia päästä ykköstieltä pois 1A:lle Salemin suuntaan ja autossa syntyikin melkoinen rähinä äidin toimiessa kartturina. Jotenkin mulla on aina ollut poikkeuksellisen hyvä suuntavaisto, ja tein tällä kertaa johtotason päätöksen olla seuraamatta karttoja, jolloin löysimme perille ilman eksymisiä äidin mittavista motkotuksista huolimatta. Äiti ja tytär reissaamista parhaillaan!

It’s only an hour long drive from Cape Cod to Boston and only half of that onward to Salem and its sister city Marblehead. For some reason I’ve always had a strange craving to visit Salem and Marblehead, not so much for the history of the witch trials, but more for the traditional maritime atmosphere. Also my mother’s friend Candy in Vermont had praised the local Peabody Essex Museum, which was another reason for our visit. We had slight difficulties getting off Highway 1 and onto 1A towards Salem and got into quite a scuffle in the car as my mother was reading the map. Somehow I’ve always had an exceptionally good sense of direction and this time I made the executive decision to not follow the map and drove us straight to our destination despite my mother’s steady nagging. Mother daughter travel at its best!

Vihdoin perillä ihastelimme East Indiaman aluksen replikaa nimeltä Friendship of Salem, joka oli näyttävästi esillä satamassa. PEM-museokin osoittautui vaivan arvoiseksi, sillä siellä oli menossa ikisuosikkini Ansel Adamsin valokuvanäyttely.

Finally there, we admired the replica of the East Indiaman, which was anchored at the harbor. The PEM-museum was also very much worth the trouble, because it was featuring a photo exhibition by my all time favorite Ansel Adams.

Söimme rauhassa lounasta satamassa ja lähdimme noitavainoja pakoon Marbleheadin rauhalliseen pikkukylään lahden toiselle puolen. Marbleheadin idylli oli minulle New Englandin merenrantaa parhaimmillaan. Aivan kuin kirjoissa!

We leisurely ate lunch at the harbor and then escaped the witch trials to the calm little town of Marblehead on the other side of the bay. The idyll of Marblehead was New England’s seaside at its best for me. Just like in books!