Sunrise in LA, Sunset at Grand Canyon

Jos heräät kukonlaulun aikaan Enkelten kaupungissa, saatat olla onnekas ja ehtiä vielä näkemään auringonlaskun Grand Canyonilla saman päivän aikana. Ja juuri näin me teimme eräänä torstai-aamuna. Nousimme viiden jälkeen ja suuntasimme tien päälle kokeaksemme nämä henkeäsalpaavat näkymät.

If you wake up at the crack of dawn in the City of Angels, you might be lucky enough to still see sunset at Grand Canyon during the same day. And that’s just what we did one Thursday morning. We got up around 5AM and headed out on the highway to experience these mind-blowing views.

UntitledUntitled

Losi on vielä aika rauhallinen ruuhkien suhteen kuudelta aamulla.

LA is still quite peaceful traffic-wise around 6AM.

Untitled

Barstown jälkeen pysähdyimme Peggy Suen 50-luvun dinerilla syömässä mehukkaan periamerikkalaisen aamiaisen.

After Barstow we stopped at Peggy Sue’s 50’s Diner to enjoy a quintessential American breakfast.

Untitled

Ajomaisemien vaihtelevuus yllätti meidät kaikki. Itse olin kyydissä suurinpiirtein samaa reittiä reilut seitsemäntoista vuotta sitten.

The variety of scenery while driving surprised us all. I had been a passenger on the same road seventeen years ago.

Untitled

Kingmanissa, Arizonassa pysähdyimme tankkaamaan autoa ja itseämme. Samalla juhlistettiin Liisan synttäreitä vaatimattomien cupcakesien kera.

We stopped in Kingman, Arizona to refuel, us and the car. At the same time we celebrated Liisa’s birthday with some unpretentious cupcakes.

Untitled

Pienen ajomatkan jälkeen saavuimme vihdoin tänne. Reunalle kävellessä huimasi ja kun maisemat vihdoin avautuivat… loksahtivat leukamme auki. Muistin Grand Canyonin olleen hieno kun teininä siellä vierailin, mutta vasta nyt aikuisiällä pystyin täysin arvostamaan tätä näkymää, jolle mikään valokuva ei koskaan voi tehdä oikeutta.

After a bit more driving we finally got here. As we walked to the edge of the canyon I felt dizzy and when I finally saw it all… I was flabbergasted. I remembered Grand Canyon as being big and fabulous when I visited there as a teen, but now as an adult could I truly appreciate this fantastic scenery, to which no picture can ever quite do justice.


UntitledUntitled

Päivän kruunasi raivokas ukkosmyrsky, joka riehui toisella puolen kanjonia. Olimme varustautuneet sadetakkien kera kaiken varalta. Illan vaikuttavin hetki koettiin kun kylmän ilmavirran aikaansaama pilvi nousi kanjonin pohjalta ylös suoraan eteemme ja siitä taivaalle salamien saattelemana. Emme oikein uskaltaneet jännitykseltä liikkumaan, vaan istuimme kanjonin reunalla ihailemassa tätä luonnon spektaakkelia auringonlaskuun asti.

The day was topped off by a violent thunderstorm, which wreaked havoc across the canyon. We’d come prepared with raincoats, just in case. The evening’s most memorable moment was when a cloud, formed from a cold mass of air at the bottom of the canyon, appeared just in front of us accompanied by lightning. We were so overwhelmed, that we just sat there, at the edge of the canyon admiring this spectacle of nature until sundown.

UntitledUntitled

Lisää kuvia Grand Canyonilta, erämaasta, Joshua Treeltä ja Palm Springsistä ensi viikolla. Sinäkin ehdit vielä osallistua Instagram Travel Thursdayhin. Lue ohjeet täältä. Tsekkaa myös järjestäjien blogit: Destination UnknownKaukokaipuu tai Running with Wild Horses.

More pics from Grand Canyon, the desert, Joshua Tree and Palm Springs next week. You still have time to participate in Instagram Travel Thursday. More info here. Also check out some of the organizers: Destination UnknownSkimbaco Lifestyle and House of Anaïs.

24 thoughts on “Sunrise in LA, Sunset at Grand Canyon

  1. Mua alko melkeen itkettää tämän postauksen voimallinen ihanuus! Oikeesti 😀 Miksi me ei käyty tuolla viime kesänä? Miksi miksi. Olis pitänyt runnoa se aikatauluun vaikka väkisillä! Haluan tuonne uudelleen! Haluan uudelle roadtripille! Oon ollut jotenkin ihan rauhallinen ja tyytyväinen elämään koti-Suomessa mut nuo roadtrip-kuvat ja ajatus että vois istua päivän tuolla kanjonin reunalla… uh mikä kaipuu sinne tuli! Ja paniikki, että mitä jos ei enää ikinä ookkaan rahaa ja aikaa lähteä kesällä kuukaudeksi tuonne? Voiko niin käydä, sano että ei!

    Like

  2. Nyt ei voi muuta kuin sanoa että AAAAAAH!!! Itse katselin kanjonin auringonlaskuja ja -nousuja parin viikon ajan kun meloimme vuosia sitten kanjonin läpi, ei hitto kun tuonne pääsisikin uudestaan!!!

    Like

  3. Tää on kyllä pakko pistää matkaohjelmaan kun seuraavan kerran tuonne päin lähtee! Vähän harmittaa kun keväällä jäi näkemättä, mutta ei sitä vaan kaikkea saa mahdutettua yhteen reissuun 🙂

    Like

  4. Nää on taas niin huikean hienoja kuvia, että mä en kestä 🙂 Mieskin kysyi heti kun näki, että millos lähetään uudelle road tripille! Grand Canyon on vieläpä näkemättä, kun ei sinne asti saatu ajettua…

    Like

  5. Voi Ulla miten ihana kommentti. Oot ihan oikeessa tuossa voimallisessa ihanuudessa, koska sitä tuo kokemus todella oli. Kyllä te vielä pääsette. Mä mietin ihan samaa joka kerta mennessä/tullessa et olikohan tää nyt tässä, mut aina niitä mahollisuuksia aina tulee. Englannikshan sanotaan et: "if there's a will, there's a way". ❤

    Like

  6. Tuo melominen kanjonin läpi kuulostaa ihan fantastiselta. Mä haluaisin kyllä vielä joskus toteuttaa jonkun tollasen elämyksen siellä kanjonin pohjalla!

    Like

  7. Se on totta ettei kaikkea saa mahdutettua yhteen reissuun, mut onpahan ainakin hyvä syy lähteä uudestaan! Meiltäkin jäi nyt metsäpalojen takia Mono Lake näkemättä, mut uusia juonia punotaan jo… 🙂

    Like

  8. Kiitos taas Veera… mä just tulin Losista, mut aina vaan tykkään. Tosin en tiiä haluaisinko ikinä asua siellä, mut paras paikka käydä kääntymässä. Yks mun kaveripariskunta muuttaa piakkoin Losista Seattleen, joten pian mulla on tukikohta myös siellä. 🙂

    Like

Leave a comment