Tervetuloa meille! Tätä postausta toivottiin jo joskus viime talvena, ja vasta nyt sain aikaiseksi ottaa näitä kuvia päivänvalossa. Joten astukaa sisään olkaa hyvät.
Welcome to my place! Someone requested this post already last winter and I didn’t get around to taking these pics during the daytime until now. So please, come on in.
Olennainen osa kotiani on tietenkin koirani Java. Sänkyyn Javalla ei yleensä ole asiaa ellen ole erityisesti lohdutuksen tarpeessa, mutta sohvaa se hallitsee suvereenisti. Sohvallani on sekalainen kokoelma tyynyjä, joista oikealla näkyvän kukallisen olen ommellut itse mummon vanhoista 50-luvun verhoista.
An essential part of my home is of course my dog Java. She is not allowed in bed, unless I’m in special need of comforting, but she does have complete reign over the couch. My couch hosts an assortment of pillows, of which the floral one on the right I’ve made out of my grandma’s old 50’s curtains.
Löysin tämän 80-luvun puolivälin New Yorker -kannen viitisen vuotta sitten Seattlen Pike Place Marketin julistekaupasta. Tykästyin kovasti sen väreihin, tunnelmaan ja etenkin piiskahäntäiseen ruskeaan koiraan. Se oli selvästi enne, koska noin kolme kuukautta sen jälkeen sain hyvin samannäköisen piiskahäntäisen Javan joululahjaksi.
I found this mid-80’s New Yorker cover about five years ago in a poster shop in Seattle’s Pike Place Market. I was instantly enamored with its colors, its ambience and especially the whippy-tailed brown dog. It was clearly an omen, because about three months later I got a very similar looking whippy-tailed Java for Christmas.
Tässä kokoelma suosikkesineitäni, suosikkivärejäni ja suosikkimuistojani. Kirjasta leikattu K-kirjain on lempikaupastani Anthropologiesta, turkoosinvärinen rahalipas on kirpputorilta, paperipäällysteiset rasiat ovat Mokosta, Hawaii-rekisterikilpi on ironisesti Alaskasta ja kissa-aiheinen New Yorkerin kansi on muisto siitä kun minulla vielä opiskeluaikoina oli kissoja. Nyt olen liian allerginen, eikä Java välttämättä tykkäisi hyvää.
Here is a collection of my favorite items, colors and memories. The letter K, cut out of an old book, is from my favorite store Anthropologie, the turquoise money box is from the fleamarket, the paper covered boxes are from Moko, the Hawaii-license plate is ironically from Alaska and the cat-themed New Yorker cover reminds me of the time when I was a student and still had cats. Now I’m too allergic and Java probably wouldn’t like the idea.
Tässä on tämän vuoden synttärilahja itselleni. America’s Wonderlands oli lempikirjani lapsena. Rakastin sen maisemia, Amerikkaa ja entisaikojen tunnelmaa. Valitettavasti alkuperäinen on hävinnyt äitini muutossa, joten tilasin kirjan käytettynä netistä. Kannessa juuri nähty Yosemiten knasallispuisto.
Here is my bday present to myself this year. America’s Wonderlands was my favorite book as a child. I loved it’s views, America and the old time charm. Unfortunately the original one got lost when my mother moved, so I ordered this used book online. On the cover is Yosemite National Park where we recently visited.
Haettuani kirjan postista ja avatessani pakettia kiljuin ääneen kun huomasin, että sen takakannessa oli vielä tallella alkuperäinen kartta korkkaamattomassa kunnossa. Kirjan ensipainos ilmestyi vuonna 1959, mutta tämä on toinen painos vuodelta 1960. Aukeaman kuvassa Yosemiten Tunnel View.
After picking up the book at the post office I opened the package and squealed aloud when I noticed that the orginal map was still in pristine condition in the back of the book. The first edition of the book was published in 1959, but this is the second edition from 1960. The pic features Yosemite’s Tunnel View.
Kymmenisen vuotta sitten levylautasellani soi tiuhaan tahtiin Tori Amosin Scarlet’s Walk. Muistan etenkin kuunnelleeni tätä levyä vanhassa opiskelukapungissani Barcelonassa. Levyn teemana on Scarletin tai Torin matka läpi Yhdysvaltojen 50 eri osavaltion 911:n jälkimainingeissa. Kartta tuli levyn erikoispainoksen mukana ja kehystytin sen muutama vuosi sitten.
About ten years ago my record player was actively spinning Tori Amos’ Scarlet’s Walk. I especially remember listening to this album in my old student town Barcelona. The theme of the album is Scarlet’s or Tori’s trip through the 50 different States in the aftermath of 911. The map was included in the album’s special edition and I got it framed a few years back.
Säästöpossu on muisto mummon keittiöstä. Valitettavasti siinä ei ole pennin hyrrääkään, sillä pohjassa ollut kumitulppa hapertui rikki jo vuosia sitten ja pakkausteippi ei vaan aja samaa asiaa.
The piggy bank is a memory from grandma’s kitchen. Unfortunately there is not a penny in it, since the rubber plug on the bottom disintegrated years ago and packing tape just doesn’t do the job.
Tämä rekisterikilpi on ainoita muistoja mitä minulla on jäljellä Alaskan Jeepistäni. Se oli punainen, korotettu, tehokas kuin mikä ja aivan liian hankala rahdata Suomeen. Laika oli oma yrityksemme muutaman ystävän kanssa vuosia sitten, joka valmisti koira-aiheisia tekstiilituotteita (kukkaroita, penaaleita, meikkipusseja). Nykyään se on enää pöytälaatikkofirma. Jos joku on kiinnostunut, niin jäljellä olevaa varastoa saa edelleen ostaa laittamalla minulle meiliä.
This license plate is one of my only leftover memories of my Alaskan Jeep. It was red, had raised axles, lots of power and was way too difficult to bring over to Finland. Laika was our joint enterprise along with a few friends years ago, which produced dog-themed textile products (coin purses, pencil cases and makeup bags). Nowadays it’s just a dormant company. If anyone is interested, you can still buy some of the left over stock by emailing me.
Iso New Yorker-taulu on minulla pysyvässä taidelainassa. Ystäväni isä oli 70-luvun alussa töissä YK:lla Nykissä ja toi taulun mukanaan kotiin. Kehystytin sen uudestaan muutama vuosi sitten kun vanhat kehykset eivät enää kannatelleet sitä. Taulun aiheena on “newyorkilaisen näkemys maailmasta”.
I have the big New Yorker-poster on permanent loan. My friend’s dad was working for the UN in NYC in the early 70’s and brought it home with him. I got it reframed a few years back when the old frame wouldn’t hold it anymore. The theme of the poster is “A New Yorker’s view of the world”.
Keittiöstäni löytyy suuri pinkki possu, eli Smegin jääkaappi.
In my kitchen you will find a big pink piggy, i.e. a Smeg refrigerator.
Hellan yläpuolella on nostalginen osa vanhan rokkimäkin eli Töölön McDonaldsin sisustusta. Cadillac-kyltti on syntymäpäivälahja ystävältäni Suvilta, joka oli mäkissä töissä remontin aikana. Turkoosi on muuten lempivärini.
Above the stove is a nostalgic piece of the old rock’n’roll McDonald’s decor from Töölö, Helsinki. The Cadillac-sign is a bday gift from my friend Suvi, who worked there during the renovation. Turquoise is my favorite color btw.
Ikkunalaudalta löytyy aarteeni, eli Kitchen Aidin jäänsininen yleiskone. Vieressä kirpparilta 6 eurolla ostettu ruotsalainen Nils Johans Snapphane pöytägrilli.
On the windowsill is my treasure, an ice blue Kitchen Aid stand mixer. Next to it is a Swedish Nils Johans Snapphane grill, which I got at the fleamarket for 6€.
Liesituuletin on täynnä magneetteja maailmalta.
The range hood is filled with magnets from around the world.
Lieden kupeessa on mummolta peritty suola-astia, vihreä blinipannu, kalanmuotoinen patalappu, Anthropologien essuja ja vanhoja unkarilaisia maustepurkkeja, jotka ystäväni toi minulle Budapestista.
Next to the stove is a salt container from my grandma, a green blini pan, a potholder shaped like a fish, Anthropologie aprons and old Hungarian spice tins, which my friend brought me from Budapest.
Keittiötasolta löytyvät Nespresso-koneeni, Kitchen Aidin oranssi blenderi ja lukuisia Teavanan teepurkkeja. Mummon vanhoissa Karhulan keittiötölkeissä ovat olennaisimmat keittiövälineet. Punainen suolapossu on lahja ystävältäni Losista, jonka kanssa jaamme samanlaisen sisustusmaun.
On my kitchen counter you can find my Nespresso machine, an orange Kitchen Aid blender and countless Teavana tea tins. My grandma’s old glass jars hold all my essential kitchen utensils. The red salt pig is a gift from my friend in LA, with whom we share a similar taste in decor.
Yöpöytäni yläpuolella roikkuu kaksi unisiepparia. Beigenvärinen on Olvera Streetiltä Losista ja turkoosi taannoiselta Grand Canyonin -reissulta. Tapetti on Kaipiaisen “Ken kiuruista kaunein” ja sitä saa läheisestä Tapettitalosta.
Two dreamcatchers hang above by bedside table. The tan one is from LA’s Olvera St and the turquoise one is from our recent trip to Grand Canyon. The wallpaper is “Ken kiuruista kaunein” by Kaipiainen and you can get it at Tapettitalo.
Ulko-oveni on maalattu liilaksi. Ennen se oli turkoosi. Seinällä roikkuu liitutaulu, jonka löysin takapihani kierrätyksestä. Siihen kirjoittelen pieniä muistutuksia ja piristyksiä harmaisiin päiviin.
My front door is painted purple. It used to be turquoise. On the wall is a chalk board, which I found in my backyard’s recycling. On it I tend to write little reminders and frases to cheer me up in difficult times.
Deep Red Blues 
Heippa! Tosi ihanan näköinen koti sulla, Kea! 🙂
LikeLike
Ihania värejä ja symppaattisia tavaroita! Toi jääkaappi on aivan mahtava, mun appelsiinin puolikas tuskin vaan innostuis jos ilmoittaisin hankkivani sellaisen ;)Voiko yhdistelmä koira & valkoinen sohva samassa huushollissa oikeasti toimia? ja vielä Suomessa? 🙂
LikeLike
Kiitos Annika! Hankin ton jääkaapin vuosia sitten kun olin juuri eronnut. Sillon värillä ei sinkkuna ollut paljoakaan väliä. Vaikeampi oli valinta mintunvihreän ja vaaleanpunaisen välillä.Toi kuva hieman hämää sillä sohva on oikeasti beige. Ja vaikka koira onkin mahdollisimman lyhytkarvainen, vielä ilman aluskarvaakin, on tahranpoistoaine silti ystävä. Eli ei se aina toimi. 😉
LikeLike
Kiitos Siiri. Sun pitää joskus tulla kylään!
LikeLike
Oi mikä postaus. Toivoin ettei se ikinä loppuisi. Sulla on ihana maku! 🙂
LikeLike
Voi vitsit Kea, miten ihanan näköistä! Tosi tyttömäistä mutta silti aika jenkkihenkistä, meikä tykkää täysiä ja tyydyn vaan huokailemaan näille kuville, kun tuota värimaailmaa en kyllä voi koskaan mun ja Karimin kotiin laittaa, kun muuten tulis ehkä huutia… Mutta ihana! Sanoinko sen jo? 😀
LikeLike
Sulla on mielettömän keittiön lisäksi myös mieletön koti 🙂 Ihanan persoonallinen ja värikäs! Mintunvihreä on mun lempivärejä, tuo Kitchen Aid on aivan upea!
LikeLike
Joo, olis kiva!
LikeLike
ihan mielettömän hieno koti! 🙂 tuli myös mieleen tosta mielettömän söpöstä koiruudesta, että onko Java apbt vai ast? 🙂
LikeLike
Kiitos! Voin joskus tehdä osan 2 koska huomasin jo, että joitain juttuja jäi nyt kuvaamatta mistä olis ollu tarinaa kerrottavana… 🙂
LikeLike
Voi kiitos! Sunkin täytyy joskus tulla kylään kun oot Helsingissä käymässä. 🙂
LikeLike
Kiitos kaunis! Mä en jotenkin miellä pastelleja värikkäiks, ja joku hotshot mainostoimistomies sano just viime viikolla, että mun kuvat ei oo painokelposia kun niissä ei oo tarpeeks mustaa. Eli kai mä sit oikeesti elän värikkäässä maailmassa ihan tiedostamatta. 😀
LikeLike
Java on Arizonan katukoira, eli pit mix rescue eikä missään rekisterissä. Mut luultavasti lähempänä pittiä kuin amstaffia, jos niillä nyt mitään käytännön eroa Jenkeissä on. Musta tuntuu et siellä todella iso osa "rotukoiristakin" on jotain sekoituksia, ellei ne tietty joissain hc-näyttelyissä käy jossa paperit oikeasti vaaditaan. :)Täällä lisää juttua Javasta: http://deepredblues.blogspot.fi/2012/12/happy-anniversary-java-bean.html
LikeLike
Okei hyvä kuulla. Vanhempien kotona vaan koirat on aina ollut riskitekijä kaikessa :)Mintunvihreä jääkaappi vois tosin sopia joskus kotiin 😛 Nam.
LikeLike
Pidä taas jotkut kemut sun kauniissa kodissa niin tulee taas hyvä tekosyy tulla käymään!
LikeLike
Pitää järjestää. Ensin täytyy kuitenkin keksiä teema! 🙂
LikeLike
Ihana tunnelma ja kaikkea kaunista! Tuli ihan himo alkaa taas sisustamaan tata meidan valiaikaiskotia (jossa kaikki koriste-esineet ovat jo yli vuoden pysyneet…).
LikeLike
Kiitos! Mä odottelen itse putkiremonttia tulevaksi, saa nähdä mikä kaikki menee lopulta uusiksi kylppärin lisäksi. 🙂 Hyvä puoli siinä on just se että pääsee ainakin osittain taas sisustamaan.
LikeLike
Sulla on IHANA koti! 🙂
LikeLike
kiitos! (:
LikeLike
Luenpa ekaa kertaa nyt vasta tarkemmin tätä blogia. Hauska lukea tarinoita noista ihanan värisistä tavaroista. Täytyy myös sanoa, että oot kyllä ollut melkoisen reipas kun oot ehtinyt firmaakin jossain välissä pyörittämään! Aivan mahtavia noi reissukuvat myös, pitää varoa ettei iske hillitön matkakuume 😉
LikeLike