Yksi suosikkipaikoistani Losissa on ehdottomasti Griffith Park ja siellä Griffith Observatory. Observatorio on tuttu lukuisista elokuvista, mainittakoon vaikka James Deanin Nuori Kapinallinen ja tuoreempana Drew Barrymoren tähdittämä Charlien Enkelit. Paikalle on hyvä saapua hyvissä ajoin ennen auringonlaskua niin, että saa parkkipaikan ja ehtii tutkia lähiympäristöä hieman ennen illan pimeyttä. Viikonloppuisin parkkipaikan löytäminen saattaa iltaisin olla silkka mahdottomuus.

One of my favorite places in L.A. is definitely Griffith Park and there the Griffith Observatory. The Observatory is famous from countless movies, I could at least mention James Dean’s Rebel Without a Cause and the newer flick Charlie’s Angels with Drew Barrymore. It’s good to arrive here early before sunset, so that you’ll find parking and have a chance to explore the surroundings a bit before the dark. During the weekends it can be nearly impossible to find a parking spot at night.

Observatorion parkkiksen kupeesta lähtee pieni polku ylämäkeen, jota kannattaa ehdottomasti seurata. Haikkailemalla hieman kauemmaksi saa rakennuksesta hienoja kuvia kaupungin toimiessa taustana.

There’s a little path leading uphill from the Observatory parking lot, which is definitely worth following. By hiking a bit further away you can get great shots of the building with the city as a backdrop.

Kolme muskettisoturia matkalla.

The journey of the Three Musketeers.

Suvi ja Liisa nauttivat ilta-auringosta.

Suvi and Liisa enjoying the evening sun.

Puisto on erinomainen pakopaikka kaupungin melulta.

The park is excellent for escaping the noisy city.

Hollywood-kyltti pilkottaa tuossa oikealla roskiksen yllä. Liisaa ja Suvia eivät korkeat paikat nähtävästi pelota.

The Hollywood Sign can be seen on the left above the trash can. Liisa and Suvi don’t seem afraid of heights.

Voisin istua täällä joka ilta ihailemassa maisemia.

I could sit here every night admiring the scenery.

Ilta alkaa jo hämärtyä palatessamme Observatoriolle. Korkeat rakennukset horisontissa ovat osa Century Cityä.

The night is starting to fall as we return to the Observatory. The tall buildings on the Horizon are Century City.

Taivas on jo tummunut, mutta Observatorio loistaa kuin majakka pimeydessä.

The sky is already dark, but the Observatory gleams like a lighthouse in the dark.

Griffith Observatory on rakennettu vuosina 1933-1935 ja se edustaa lempityylisuuntaustani Art Decoa. Tästä Suvin ottamasta kuvasta yllä näkee hyvin kuinka rakennus on täynnä pieniä mutta kauniita virtaviivaisia yksityiskohtia.

The Griffith Observatory was built in 1933-1935 and it represents my favorite architectural style, Art Deco. In this pic taken by Suvi above, you can clearly see how the building is filled with tiny, but beautifully streamlined details.

Sisääntuloaulan katseenvangitsija on Foucaultin pendulumi.

The eye catcher in the entrance hall is a Foucault pendulum.

Kannattaa katsoa myös kattoon, sillä sieltä löytyy uskomattoman hienoja maalauksia.

It’s worth looking up at the ceiling, because it is full of incredibly beautiful paintings.

Itse valokuvaaja tässä työssään Observatorion takana olevalla terassilla. Lippiksen lippa pitää kääntää taakse, että voi kunnolla keskittyä pitkällä valotuksella kuvaamiseen.

This is the photographer herself at work on the terrace behind the Observatory. I have to turn my cap around to be able to concentrate on getting my long exposure shot.

Tässä lopputulos! Aika hieno, vaikka itse sanonkin.

This is the result! Pretty nice, even if I say so myself.

Täällä kannattaa myös valppaana seurata tähdenlentoja. Tässä onnistuin saamaan yhden muistikortille.

It’s also worth keeping an eye out for falling stars. Here I managed to catch one on the memory card.

Ylhäältä kaupunki näyttää pimeydessä liki loppumattomalta. Nämä valot tekevät sen oikean enkelten kaupungin.

From up here the city looks nearly infinite in the darkness. These lights make for the real city of angels.

Suville kiitos kuvista nro 12 ja 15. Liisalle kiitos kuvasta nro 8.

Thanks to Suvi for pics no. 12 and 15. Thanks to Liisa for pic no. 8.