Montserrat

Untitled

Viime kuussa, Barcelonan matkani aikana tajusin taas kerran jotain merkittävää itsestäni. Pidän kaupungeista, jopa joistakin todella suurista kaupungeista kuten Losista, mutta vain jos ne ajoittain tarjoaa minulle mahdollisuuden päästä luonnon helmaan. Ehkä se, että vietän nykyään niin paljon aikaa Helsingin keskustassa, saa minut yleensä hakeutumaan lomalle paikkoihin, joissa voin ihailla luonnon kauneimpia antimia, maisemia, rauhaa ja pienten paikkojen aitoutta. Luonto, vuoret, meret, järvet, metsät ja niityt… siellä minä oikeasti viihdyn.
During my trip to Barcelona last month, I once again realized something significant about myself. I like cities, even some really big cities like LA, but only if there’s a chance to escape into nature every once in a while. Maybe it’s because I spend so much time in downtown Helsinki nowadays, that I usually like to vacation in places where I get to admire nature’s most beautiful displays in the form of scenery, peace and quiet and just the authenticity of it all. Nature, mountains, oceans, lakes, forests and fields… that’s where I really thrive.

Untitled

Maisemat ne vasta saavat sydämeni pakahtumaan, ei suinkaan suurkaupunkien väkimäärät, rakennukset, tapahtumat ja loputtomat mahdollisuudet. Nähtävästi minulle on tärkeää se, minkä Alaskan laululintu Jewelkin kerran totesi: “what’s simple is true”. Vain yksi lyhyt päivä Montserratissa, noin tunnin junamatkan päässä värikkäästä Barcelonasta antoi minulle paljon enemmän kuin olisin voinut kuvitellakaan. Ja vaikka tämä ei ollut ensimmäinen vierailuni tällä sahalaitaisella vuorella ja sen luostarilla, oli tämä kuitenkin se kerta kun se todella teki minuun vaikutuksen. Oppia ikä kaikki.
Looking at a landscape is what really takes my breath away, not the amounts of people, buildings, action and the endless opportunitites of big cities. Apparently for me, like the Alaskan songstress Jewel once put it – “what’s simple is true”. Only one brief day in Montserrat, about an hourlong trainride away from the colourful city of Barcelona, gave me so much more than I would’ve ever thought possible. Even if it wasn’t by any means my first visit to this magnificent serrated mountain and its monastery, this was definitely the first time it truly made an impression on me. Live and learn.

Untitled

Untitled

Untitled

Matka Montserratille on Barcelonasta käsin suhteellisen helppo ja ennen kaikkea edullinen. Yhdellä lipulla n. 26€ hintaan saat muutaman metromatkan kaupungissa, edestakaisen junamatkan Monteserratille, matkan ylös joko gondolilla (aeri) tai ratasjunalla (cremallera) ja ylhäällä vielä matkat funikulaarilla luostarilta ylös ja alas. Juna lähtee Espanyan asemalta ja matka perille kestää tunnin verran. Paikan päälle kannattaa varata useampi tunti, varsinkin jos mielii haikata vuorella jonkin verran, niin kuin me teimme. Ehdottomasti yksi kauneimmista ikinä näkemistäni paikoista. Suosittelen lämpimästi.
The trip from Barcelona to Montserrat is relatively easy and more than anything very affordable. With one ticket of aprx. 26€ you get a couple of rides on the metro in Barcelona, the round trip by train to Montserrat, the way up to the mountain by gondola (aeri) or cog train (cremallera) and trips by funicular up and down along the mountain. The train departs at Espanya station and takes about an hour. It’s good to reserve several hours for the visit, especially if you’d like to hike around a bit as we did. Definitely one of the most beautiful places I’ve ever seen. I highly recommend this.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta. Lue ohjeet täältä ja kurkkaa myös järkkääjien blogit: Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses.
This post is part of Instagram Travel Thursday. More info here. Also check out some of the organizers: Destination Unknown, Skimbaco Lifestyle and House of Anaïs.

 

47 thoughts on “Montserrat”

  1. Pakko päästä tuonne!

    Sulla on ihana kynä, rakastan sun kuvien lisäksi myös näitä kirjoituksia. Käyköhän mullekin vielä niin, että rauhoitun kaipaamaan luontoa lopulta. Saa nähdä. Ainakin tulen sellaisesta perheestä, jossa rakastetaan luonnossa olemista. Ehkä tämä on joku vastarintavaihe 🙂

    Like

    Reply

    1. Oli mullakin se kaupunkivaihe! Tykkäsin katsella kaupunkimaisemia, ihmisiä, katukuvaa ja kauppoja. Välillä järkytyn siitä kuinka erakkomaiseks oon muuttunu vanhemmiten. Tykkään olla itekseni, varsinkin luonnossa ja koiran kanssa. Ehkä sen takia tykkäänkin Alaskasta niin paljon kun ei ole liikaa ihmisiä. 😉

      Like

      Reply

  2. Upeaa tekstiä, upeita kuvia! Ensi Barcelonan reissulla tuonne on aivan pakko päästä, tähän mennessä on aina jäänyt väliin.Minäkin olen huomannut etsiytyväni yhä enemmän luonnon helmoihin, vaikka ainakin ennen ajattelin olevani ehdottomasti kaupunkiasukki. Tasapainoa.

    Like

    Reply

    1. Kiitos Mirje… tasapainosta oon samaa mieltä. Mun sielu ei voisi hyvin jatkuvassa vilskeessä, ja se on tapahtunu selvästi vasta viimeisen viiden vuoden sisällä. 🙂

      Like

      Reply

  3. Kauniita kuvia, etenkin tuo kolmanneksi viimeinen. Näyttää aika hurjalta, että talot sijaitsevat noin lähellä vuorenseinämää. Barcelonassa en ole vielä koskaan päässyt käymään, mutta pidän tämän paikan mielessäni kun sen reissun aika tulee. 🙂

    Like

    Reply

    1. Kiitos Nella! Kauan tuo luostarirakennelma on ollutkin tuossa, muistaakseni alunperin 1000-luvulta, vaikka ranskalaiset hävittivät sen suurimmaksi osin Napoleonin aikana ja se rakennettiin uusiksi 1800-luvun puolivälissä. Nykyään ei varmaan enää rakennettais tuolla tavalla, mut hyvä että ennen oli eri perinteet ja onneks jotain vielä kunnioitetaan. 😉

      Like

      Reply

  5. Vau vau vau! Ihan uskomattomia kuvia! Mä en ole koskaan Barcelonan reissuilla lähtenyt kaupungista mihinkään mutta saattaapa olla että ensi kerralla tuonne eksyn. Vielä kerran, vau!

    Like

    Reply

    1. Vau, vau, vau – mikä kommentti, kiitos! Kannattaa muuten poistua Barcelonasta, siellä on paljon kaunista nähtävää yllättävänkin lähellä. Katalonia on upea, ei ne suotta ole niin ylpeitä!

      Like

      Reply

  6. OH DEAR SWEET JESUS MITÄ MAISEMIA! Itsekin vaikka Hongkongia sydämeni pohjasta rakastankin, niin ei ole luontoa voittanutta (tosin sielläkin on ihan mieletöntä luontoa, mutta se on toinen tarina). Jos joskus huomaat, että mulla on Barcelonan reissu buukissa niin muistutathan mua tästä paikasta, koska en jättäisi kokematta mistään hinnasta!

    Like

    Reply

  8. Ha ha, kenellehän juuri hiljattain kommentoin vastaavasti, "kaupungit ovat ihan kivoja jos niistä pääsee pois"! Bergenissäkin ahdisti kunnes suunnistin kaupungin korkeimmalle kukkulalle ja jopa helpotti 🙂 Ja siis aivan mielettömiä kuvia jälleen kerran!!!

    Like

    Reply

  10. Upeita maisemia ja upeita kuvia! Harmi, että oma lomani Barcelonassa vuosia sitten oli vähän liian lyhyt, että oltaisiin edes mietitty kaupungin ulkopuolelle lähtemistä 🙂 Tuo olisi kyllä näkemisen arvoinen paikka!

    Like

    Reply

  11. Sun kuvat ei yhtään latista mun ajatusta siitä, että Barcelona pitää laittaa tosi korkeelle kohdelistalla… Luontokohteet kaupunkien läheisyydessä on jotenkin vaan niin hieno asia ja jos kyseiseen kaupunkiin eksyn, tää on ehdottomasti koettava! 🙂

    Like

    Reply

  12. My brother-in-law lives in Barcelona where he specializes in Barcelona rental properties and guesthouses. His parents visited one year and went to Montserrat as well. Their photos showed how grandiose it is but your photos have truly grasped the magnificence of the area. I must visit soon, now that my children are getting older. Thanks for sharing and happy New Year!

    Like

    Reply

  13. Upeita kuvia kerta kaikkiaan! Hyvä pointti noista kaupungeista, isoissakin paikoissa voi asua, kunhan lähistöllä ja helposti saavutettavissa on luontoa ja reilusti. Etenkin vuoria! Edelleen kaivelee, että asun kovin tasaisessa maastossa 🙂 Mutta lomalla sitten vuoria!

    Ja hei huippu tuo kartta tuossa tekstin lopuksi! Mietin nimittäin tätä lukiessa, että mihin päin se Montserrat meneekään. Selvispä sekin! 🙂

    Like

    Reply

    1. Ainakin sulla on vuoret vain ajomatkan päässä. Täällä Suomessa se on vähän toista kun on nuo meret välissä… joo mä aina unohdan, että täällä uudessa blogissa on tuo karttamahdollisuus ja käyn sit jälkikäteen niitä lisäilemässä. 🙂

      Like

      Reply

  15. Mitä maisemia! Suurkaupungeissa tosiaan on se oma viehätyksensä, mutta se, että pääsee vähäksi aikaa luonnonrauhaan tekee kyllä oikeasti ihmeitä ja tuo ihan oman fiiliksensä loppulomailuun. Luonto on niin kaunista ❤

    Like

    Reply

  17. Hienoja ovat maisemat! Suurkaupungeissa on se puoli, että jos niistä ei pääse ulos ne alkavat jossain vaiheessa ahdistamaan, etenkin kun on tottunut Suomessa oleviin, pienempiin kaupunkeihin ympäristönä 🙂

    Like

    Reply

    1. Näinhän se on. Ja vaikka mä oon asunu Helsingissä suurimman osan ajastani Suomessa on silti välillä ihana päästä metsään ja luontoon. Onneks Suomessa on niin paljon luontoa ja niin vähän ihmisiä… siitä mä tykkään. 🙂

      Like

      Reply

  21. Niinpä, se aito ihanuus ja kauneus löytyy yleensä luonnosta- paikoista, joihin ihminen ei ole koskenut. Rakastan kaupunkielämää kaikkine virikkeineen, mutta kaupungista on pakko päästä aina myös pois. Kaipaan jatkuvasti paikkoihin, joihin ei kuulu yhdenkään moottorin pörinä. Tunnustan, olen asunut Barcelonassa ja en koskaan käynyt Montserratilla. Kerran olin jo lähdössä, mutta tuli muita menoja. Kaikkialle sitä haluaisi ja kaikkea sitä haluaisi kokea. Tuonne pitää kyllä suunnata ensi kerralla Barcelonassa. Muutenkin Barcelonaa ympäröi upea vuoristo, ei tarvitse kauas mennä!

    Like

    Reply

    1. Mä oon Laura ihan samaa mieltä! Tuo moottorin ja liikenteen pörinä on kyllä asia jonka jokaikisen pitäisi aika ajoin sulkea pois elämästään. Edes hetkeksi. Barcelonassa on kyllä upea vuoristo ja maisemat. Siitä tuli kampuksen läheisyydessä asuessa nautittua aikanaan enemmänkin!

      Like

      Reply

Leave a comment