Viime viikolla koittivat vihdoin kauan odottamani Matka 2014 Nordic Travel Fair -messut rakkaassa kotikaupungissani Helsingissä. En ole aiemmin ollut mikään ahkera messukävijä, sillä aiemmat messukokemukseni perustuvat lähinnä satunnaisiin SkiExpo-vierailuihin, ja nämä matkamessut olivatkin historiassani ensimmäiset koskaan. Viime viikon aikana kuulin, näin ja opin kuitenkin paljon uutta ja sain uutta mielenkiintoista pohdittavaa. Halusinkin nyt kertoa teille lukijoille mitä näistä messukohtaamisista jäi päällimmäisenä mieleeni.
Last week it was finally time for the Matka 2014 Nordic Travel Fair in my dear hometown of Helsinki. I have never been a very active fair-goer, since my previous experiences with fairs and such events are mostly limited to the occasional SkiExpos and ski swaps and this was actually the first travel fair I’ve ever been to. During the course of last week I heard, saw and learned so many new things and got many new things to think about. I would now like to tell you readers a bit about what the encounters at the fair gave me.
Ensinnäkin opin, etten todellakaan ole sitä tyyppiä joka matkustaa vain matkustamisen vuoksi. Koen, että matkalla ja kohteella pitää olla minulle jokin syvempi tarkoitus tai tehtävä, enkä voisi kuvitella ostavani mitä tahansa äkkilähtöä tai halpamatkaa vain paetakseni arkea Suomessa. Jo näkemäni paikat ja kokemani asiat määrittelevät nykyään aika vahvasti sen, mistä olen valmis maksamaan ja minne olen valmis matkustamaan. Tämä sivuaa myös sattumalta aiheita, joista keskustelimme matkabloggaajien kesken taannoisissa pikkujouluissamme, kuten: Minkälainen matkailija olen? Mihin matkablogini keskittyy? Jotkut matkabloggaajat profiloituvat selvästi tietynlaisiksi tyyppimatkustajiksi, on reppureissaajaa, luksusmatkailijaa, omatoimimatkailijaa jne. Toiset keskittyvät tietyn tyyppisen matkailun sijaan jonkin alueen matkakohteisiin, kuten Aasiaan, Itä-Eurooppaan ja Venäjään, Lattareihin ja espanjankielisiin maihin, ja jotkut, kuten minä, keskittyvät lähinnä Jenkkimatkailuun.
First of all, I learned that I’m really not the type to travel just to travel. I feel like the trip and the destination need to have some sort of deeper meaning for me and I couldn’t even imagine getting any leftover or discount trip, just to get out of my daily routines here in Finland. The places I’ve already seen and the experiences I’ve already had, define quite strongly how much I’m willing to invest or where I’m willing to travel. This incidentally touches on the subject which we already talked about with a few other travel bloggers at our recent Christmas get-together. What kind of traveler am I? What is my travel blog about? Some travel bloggers clearly profile themselves as travelers of a certain type, such as backpackers, luxury travelers, independent travelers and so on. Others will rather conentrate on blogging about a certain region or area such as Asia, Eastern Europe and Russia, Latin America and Spanish speaking countries and some, like me, concentrate on US travel.
Jokainen matkabloggaaja kirjoittaa siitä, minkä kokee itselleen tärkeäksi ja omakseen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, etteikö sitä itse lukijana olisi kiinnostunut lukemaan alueesta tai aiheesta, joka ei välttämättä ole itselle se ykkösasia bucketlistalla. Sillä voin lähes varmuudella luvata, etten ikinä tule matkustamaan Intiaan, mutta se ei suinkaan tarkoittaisi, etten mieluusti katselisi kuvia ja lukisi jonkun muun juttuja siltä suunnalta maailmaa. Siinähän se matkablogien rikkaus onkin, päästä virtuaalisesti mukaan matkalle ja saada inspiraatiota maksamatta siitä penniäkään. Inspiraatiota tarjosivat tällä kertaa myös matkamessut ja kanssabloggaajat.
Every travel blogger writes about what they feel is close to their heart and in their interest. This doesn’t mean that I as a reader wouldn’t be interested in reading about an area or a subject, which isn’t necessarily number on on my bucket list. Because I can promise you that I will most likely never travel to India, but it doesn’t mean that I wouldn’t like to look at pictures and read about someone else’s stories from that part of the world. Because that’s where the greatness of travel blogs lies, in being able to go along virtually and getting inspired without having to pay a single penny. Now I was also inspired by this travel fair and my co-bloggers.
Messuille oli meidän suomalaisten matkabloggaajien lisäksi kutsuttu myös suuri joukko ulkomaalaisia matkabloggaajia, joiden tapaaminen ja joiden juttujen kuuleminen oli minulle samalla hyvin mielenkiintoista, mutta myös hyvin opettavaista. Totesin muun muassa sen, etten itse ole missään nimessä reppureissaaja (tämän jo tiesinkin), en todellakaan ole luksusmatkailija (tämänkin tiesin), en voisi vaihtaa omaa persoonaani, omia mielipiteitäni ja toivekohteitani ilmaisiin sponssattuihin matkoihin minne tahansa, enkä varsinkaan haluaisi olla päätoiminen matkailija, jonka pitäisi elättää itsensä bloggaamisella. Kohtaamisissa positiivista oli se, kuinka moni oikeasti uskaltaa irrottautua oravanpyörästä ja tavoitella vaihtoehtoista elämää ja unelmia. Surulliseksi koin sen, kuinka jotkut kokevat tarpeelliseksi ostaa itselleen seuraajia instagramissa ja kuinka joissakin blogeissa laadun ja aidot matkakokemukset korvaavat täysin sieluttomat, sponssatut tai muilta lainatut postaukset. Siksi minun onkin pakko kehaista meitä Suomessa vaikuttavia ja suomeksi bloggaavia matkailijoita, joilla on niin upeita monimuotoisia ja laadukkaita blogeja. Teitä on ilo seurata ja tuntea.
Along with all of us Finnish travel bloggers, they had also invited a large group of international travel bloggers, whom I met and listened to with great interest, but who also made me to think and realize a lot about what my own blogging. I came to the conclusions that: I’m not a backpacker by any means (I already knew this), I’m really not a luxury traveler (I knew this as well), I couldn’t compromise my personality, my opinions and my dream travel destinations for free sponsored trips to wherever, and most of all I wouldn’t want to be a full time traveler having to support myself only by blogging. The positive thing about these encounters was how many really are able to leave regular life behind to pursue an alternative lifestyle and their dreams. What I found sad however, was how some people feel the necessity to go out and buy followers on instagram and how some of the blogs have replaced quality and real experiences with completely soulless, sponsored or reposted content. That’s why I must salute all of you travel bloggers from Finland or who write in Finnish, since you have such wonderfully diverse blogs of great quality. It is a pleasure to follow and know you.
Kuvat ovat kotikaupungistani Helsingistä vuosien varrelta.
The pics are from my hometown Helsinki through the years.
Deep Red Blues 
Piti heti kommentoida, että johan löytyi toinenkin, jota Intia ei kiinnosta! Tai siis minua se kyllä kiinnostaa, onhan siellä Taj Mahal ja muita legendaarisia paikkoja, mutta jotenkin se väenpaljous, likaisuus ja kuuluisa melujen ja hajujen kakofonia ei saa matkakuumetta korkealle..Etenkään nyt viimeaikaisten (jos parin vuoden takaisia tapahtumia voi sanoa viimeaikaisiksi) jengiraiskausten jälkeen. Intia jääköön siis ainakin vielä pitkäksi aikaa vain blogeista ihailtavaksi!
Mutta oikeassa olet noista bloggaajista Suomessa ja muuallakin, joskus englanninkielisiä blogeja lukiessa tulee mieleen, että vau olipa taas mainos isolla M:llä! En siis ole mainontaa vastaan blogeissa, mutta liika on liikaa tietenkin.
LikeLike
Haha, mielenkiintoista on että lapsena mua kiinnosti ihan hirveästi ja tein jopa jonkun ylä-asteen kirjatyönkin aiheesta. Mulla ihan sama et noi väkimassat, hajut ja kakofonia ei muakaan sinänsä houkuttele. Perimmäinen syy on kuitenkin varmaan siinä että mulla on harvinaisen ikäviä kokemuksia muutamasta entisestä kollegasta sieltä päin maailmaa, jotka on pilannu multa sen alkuperäisen mielenkiinnon ikiajoiks. En voi sietää sitä curryn hajua, ja siitä tulee mulle välittömästi liki paniikkikohtaus.
Joo mainokset voi mun puolesta pyöriä sivustolla ja olla yhteistyöjuttuja, mutta siinä vaiheessa kun koko postaus tai koko saitti on yhtä mainosta lopahtaa ainakin mun mielenkiinto.
LikeLike
Tosi mielenkiintoista pohdintaa Kea! Näin messujen jälkitohinoissa oon todennut, että meidän suomalaisten "harrastelijoiden" reissublogit kyllä pesee omasta mielestäni satanolla ne ammattimatkabloggaajien blogit, sillä ainakin toistaiseksi niistä mitä olen lukenut, puuttuu se aitous.
Juteltiin sen Canavesin kanssa tästä aiheesta ja se oli ihan mielenkiintoinen heppu siinä mielessä, että hän tuntui oleva sitä mieltä että meidän kaikkien harrastelijabloggaajien tulisi pyrkiä ammattibloggaajiksi. Eipä siinä ammattimaisuudessa sinällään mitään pahaa tai huonoa ole, mutta sieluttomuudessa on. Ja minä ainakin luen blogeja nimenomaan sen mielenkiintoisen persoonan ja hauskojen sanankäänteiden vuoksi.
LikeLike
Aamen!
Mä en ymmärrä miks kaikkien pitäis pyrkiä ammattilaisiks. Ei sillon välttämättä enää saa niitä oikeita henkilökohtaisia puolueettomia näkökantoja ja mielipiteitä. Siinähän se blogin pointti on, vai mitä? Komppaan sua tossa täysin että sieluttomuus on ihan vihoviimeinen juttu blogissa ja valitettavasti musta moni ulkomaalainen "matkablogi" on nykyään pelkkä mainosalusta.
LikeLike
"Sillä voin lähes varmuudella luvata, etten ikinä tule matkustamaan Intiaan"
Hahaa, kuuluisat viimeiset sanat! 😉 No ei sentään. Mun mielestä kaikkien ei pidäkään olla kiinnostuneita matkustamaan kaikkialle ja näkemään kaikkea. Jokainen myös matkustaa omalla tyylillään. Toinen haluaa vetää ihan minibudjetilla ja toinen taas panostaa laadukkaisiin hotelleihin, eikä siinä ole mitään väärää – vaikka joskus sellaiset muka-truu trävellerit jaksavat vinkua kuinka reppureissaus on ainoa ja oikea tapa nähdä maailmaa. (Toki tietysti pienellä budjetilla matkustava suuremmalla todennäköisyydellä käyttää rahansa paikallisiin palveluihin, kun taas isolla rahalla matkustava tyyppi tuhlailee kansainvälisen ketjujen paikoissa ja raha menee jonnekkin muualle kuin matkakohteeseen – mutta se nyt taas on sitten jo ihan eri tarina..)
"Surulliseksi koin sen, kuinka jotkut kokevat tarpeelliseksi ostaa itselleen seuraajia instagramissa ja kuinka joissakin blogeissa laadun ja aidot matkakokemukset korvaavat täysin sieluttomat, sponssatut tai muilta lainatut postaukset."
Tätä en myöskään oikein ymmärrä. Itsestäni tuntuisi jotenkin feikiltä, jos kirjoittaisin jotain mikä ei ole tullut minulta itseltäni tai maksaisin joillekkin, että saisin enemmän lukijoita. Itse en seuraa esim. IG:ssa ketään, kenen jutut ei minua kiinnosta. Vähän inhottaa sellainen seuraa mua niin mäkin seuraan sua-mentaliteetti ja seuraajien/lukijoiden kalastelu.
Hyvä, ajatuksia herättävä postaus!
LikeLike
Mietin itseasiassa kun kirjotin, että haha kuuluisat viimeiset sanat ja never say never, mutta mulla on henkilökohtasella tasolla ollu niin ikäviä kohtaamisia intialaisten miesten kanssa, etten varmaan henkisesti tuu ikinä olemaan valmis sinne. Varsinkin kun viime aikoina on uutisissa ollu niin paljon juttuja noista ikävyyksistä mitkä vaikuttaa olevan siellä suht tavallisia.
Ja kyllä mäkin matkustan pienellä budjetilla, vaikken mikään perinteinen reppureissaaja ole. Mä olen ihan äärettömän pihi matkustaessa ja tuhlaan sit vasta paikan päällä ruokaan ja juttuihin mitä haluun nähdä ja ostaa.
Sulla on tosi hyvä perustavanlaatuinen tapa kommentoida, tykkään!
LikeLike
Mielenkiintoisia juttuja, Kea! Matkustaminen pelkän matkustamisen vuoksi on asia, jota olen myös itse miettinyt. Reissaanko siksi etten pidä niinkään Lontoosta? Tähän en ole vielä keksinyt vastausta, saatanpa siitä vielä jokin päivä kirjoittaa hieman enemmän.
Harmittaa kun messut menivät sivu suun. Ensi vuosi on tosin jo laitettu kalenteriin 🙂
LikeLike
Et pidä Lontoosta?! Haluu lukea enemmän!
Mun pitää varmaan tulla käymään piakkoin siis… ja ens vuonna Matkamessut todellakin. 🙂
LikeLike
Tää oli Kea tosi, tosi hyvä postaus. Keskustelin vähän samasta aiheesta messureissulla muutamaankin otteeseen ja kotopuolessakin esim. ystävien kanssa. Ite en lähde myöskään reissuun "mihin tahansa milloin tahansa" vaan matkustan paikkoihin, jos haluan kyseiset nähdä. En lähtis reissuun halvan hinnan perusteella, jos kohde ei mua kiinnostais. En myöskään toisaalta koe, että rajoitun matkailijana esim. matkan "tyypistä": voin ottaa lento+hotellipaketin Kreikkaan ja tehdä reissusta omanlaisen, enkä koe että mun pitäis sen sijaan varata lennot ja hotellit omatoimisesti netistä vaikkapa. Toisaalta, voin hyvin myös ottaa reilikortin Britteihin ja kahen yhtiön lennot kohteeseen, koska sillä säästän rahaa mikä puolestaan helpottaa majoitusten valinnassa. Koen, että mulla ei oo tarvetta ns. profiloitua pelkästään omatoimi/pakettimatkailijaksi, you know? Sama pätee esim. blogien lukemiseen; mulle on periaatteessa ihan sama onko kirjoittaja omatoimi- vai pakettimatkailija, jos juttu kulkee ja sisältö kiinnostaa.
Hirviä mikä sepostus, mutta inspiroit mua! Niin, ja oli ihana nähdä ja kiitokset ravintolavinkistä, hyvää oli (understatement tässä tapauksessa).
LikeLike
Musta asiat menee oikein silloin kun jokainen tekee sitä ja niitä juttuja jotka oikeasti miellyttää niitä, eikä siks että ne on jotenkin sponssattuja, pakotettuja tai väkisin väännettyjä.
Kiitos kauniista sanoista – mulla on vihdoin inspiraatio taas hallussa, vaikka se tuntui olevan kadoksissa pitkän ajan tossa syksyllä. 🙂
Ja Fafa’s on paras!
LikeLike
Ihana, että olit kirjoittanut taas suomeksi ❤ 🙂 Ja tämä postaus oli taas esimerkki siitä, että sää oot aivan loistava kirjoittamaan myös tällä kielellä! Kuten monia muita, inspiroit mua taas tällä postauksella. Mää oon vieläkin vähän shokissa, kuinka laskelmoivaa maailmanmeno monelta osin on. Kulunut vuosi on saanut mut arvostamaan ja kaipaamaan aitoutta ja pehmeitä arvoja paljon enemmän kuin ennen. Deep Red Blues on erinomainen esimerkki todella laadukkaasta blogista. En pidä minkäänlaisena kriteerinä laadulle sitä, että elättääkö blogi tai tuottaako se rahaa. Vaikka en sitä vastaan ole, mutta laatua se ei määritä.
LikeLike
Jos jotain nyt jäi käteen viime viikonlopusta ja teidän kanssa keskustelluista asioista niin ainakin se, että kakskielisyys jatkuu! Mä yritän parannella mun kirjoitustaitoja vaikka välillä tuntuukin jotenkin raskaalta kirjoittaa Suomeks. Kaikkea pitää miettiä pidempään eikä vaan voi roiskia menemään fiilispohjalta. Mulla nimittäin kesti pieni ikuisuus muotoilla toi teksti sellaseks kuin halusin. 🙂
Ihana Ulla, sä oot ollu mulle ihan mahtava blogi-tuki niinäkin aikoina kun mä olin ihan pohjalla ja luulin jo et en enää jaksais päivittää ja mietin blogin lopettamista kertakaikkiaan. Nyt sitä inspiraatiota tuntuu onneks taas löytyvän. Kiitos! ♥
LikeLike
Loistava postaus! Pisti itseänikin miettimään juttuja. Kiitos!
LikeLike
Ole hyvä 🙂 nää on kieltämättä miettimisen arvoisia asioita ja jotenkin hyvin pinnalla juuri nyt!
LikeLike
Itselle blogien lukemisen idea on siinä, että siten saa rehellistä kuvaa, mitä mieltä ihmiset on asioista. Jos blogit ei sitä kerro, niin sama se on sitten selailla mainoksia.
LikeLike
Näin on valitettavasti mun mielestä monen "ammattilaisen" blogissa. Tykkään jokaisen omasta otteesta kertoa ja tottakai hyvät kuvat ja mieluisa blogilayoutti on myös plussaa.
LikeLike
❤
LikeLike
♥
LikeLike