Tämä on tarina rakkaudesta. Rakkaudesta kaupunkiin, jota rakastin nuoruudessani palavasti. Kaupungista, johon kohdistin joskus aivan kohtuuttomia odotuksia ja unelmia. Tämä kaupunki opetti minulle silloin jotain, mitä en ollut vielä siihen mennessä tajunnut. Joskus täytyy lähteä kauas löytääkseen kotiin.
This is a story about love. Love for a city I felt so passionately about in my wild youth. A city I had so many ridiculous expectations for and constantly dreamed about. Back then, this city taught me something, which I hadn’t yet realized. Sometimes you have to go far to find your way home.
Parikymppisenä tajusin järkyttyneenä, että luin yliopistolla espanjaa pääaineenani enkä ollut vielä koskaan käynyt Manner-Espanjassa. Asiahan piti korjata ja äkkiä. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen lähdin siis kesäksi Espanjaan. Suurimman osan kesästä vietin kuitenkin Barcelonassa, josta tulikin unelmieni kaupunki. Tulevaisuuteni kaupunki. Koska niin olin päättänyt.
In my early twenties I came to the staggering realization, that I was studying Spanish as my major at University and had still never been to mainland Spain. It was something I had to quickly mend. After my first year of studies I took off for a summer in Spain. Most of that summer however, I spent in Barcelona, which came to be the city of my dreams. The city of my future. So I had decided.
Hain apurahaa ulkomailla opiskelua varten, ja tottakai valitsin kohteeksi Barcelonan. Sain tiedekuntani halutun ja myös ainoan kiintiöpaikan Universitat Autònoma de Barcelonasta ja lähdin kohti uutta elämää ja uutta seikkailua. Unelmissani olin kuvitellut lähteväni Suomesta ja päätymällä jäämään tähän toivon ja rajattomien mahdollisuuksien kaupunkiin.
I applied for a scholarship to study abroad and of course I picked Barcelona. I got my faculty’s coveted single slot at the Universitat Autònoma de Barcelona and took off for a new life and a new adventure. In my dreams I had envisioned getting out of Finland and finding myself eventually staying in this city of hope and endless possibilities.
Todellisuus osoittautui kuitenkin erilaiseksi. Vaikka olin vieraillut lempikaupungissani useita kertoja, ei elämä paikallisten lailla kokonaisen vuoden ajan ollutkaan unelmieni täyttymys. Ja vaikka minua luultiinkin espanjalaiseksi liki joka päivä sujuvan kielitaitoni, tummemman tukan ja silloin käyttämieni ruskeiden piilareiden takia, halusin kuitenkin loppupeleissä sieltä vain äkkiä pois ja kohti seuraavaa seikkailua.
The reality however, turned out to be different. After many visits to my favorite city, an entire year there, living a life of locals just wasn’t my dream come true. And even if I used to get mistaken for being Spanish on a daily basis, probably due to my fluent language skills, my darker hair and the brown contacts I used to wear, in the end I just couldn’t wait to get out of there and onto the next adventure.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen palasin lempikaupunkiini lähes kymmenen vuotta myöhemmin ja huomasin kaupungin olevan ennallaan. Muistin vieläkin elävästi värit, tuoksut, auringonvalon ja joulukuun alun fiilikset tässä värikkäässä kaupungissa, jota kodiksikin joskus kutsuin. Tuntui todella siltä, ettei mikään olisi muuttunut. Minä olin vain lähtenyt elämään elämääni muualla, kokemaan täysin erilaisia asioita ja toteamaan että lempikaupunkini olikin ihan toinen paikka kokonaan.
After all these years I returned to this favorite city, nearly 10 years later and found things just as I had left them. I still remembered the colors, the smells, the sunlight and the atmosphere of early December in this colourful city I used to call home. It really seemed like nothing had changed. I was the only one who’d gone on to live my life elsewhere, to experience completely different things and to learn that my favorite city was a completely different one after all.
Rakastan silti Barcelonaa. Ja miksen? Se on kansainvälinen, sieltä löytyy meri ja vuoret, värit, ihmiset ja ruoka… kaikkea sitä mitä tarvitsin jotta se olisi minulle juuri se kaupunki. Oli kiva käydä, mutta tällä kertaa tajusin myös, miksen voisi enää asua siellä. Koska sydämeni on lähtenyt eteenpäin uusille urille, uusiin paikkoihin ja seikkailuihin.
But I still love Barcelona. How could you not? It’s cosmopolitan, it has the ocean, the mountains, the colors, the people, the food… everything I thought was enough for it to be just right. It was good to visit, but this visit also made me realize why I couldn’t live there anymore. For my heart, it has gone on to new paths, new places and other adventures.
Mites te, oletteko vierailleet Barcelonassa ja ihastuneet? Minun täytyy vielä kiittää Annikaa ihastuttavasta iltapäivästä El Bornissa, Auraa brunssista ja kivasta uudesta brunssipaikasta, sekä Andreeaa & Jovia vanhojen muistojen verestämisestä. ♥
Stay tuned, Barcelonasta on vielä tulossa muutama postaus!
How about you guys, have you visited Barcelona and fallen in love? I need to thank Annika, for a delightful afternoon in El Born, Aura for brunch and a great new brunch discovery and Andreea & Jovi for rekindled old memories. ♥
Stay tuned, a couple more posts from Barcelona coming up!
Deep Red Blues 
Barcelona on kyllä niin ihana! Vaikka en osaa espanjaa saati katalaania juurikaan, kaupunki tuntui avautuvan tosi helposti. Oon käyny siellä joskus pari vuotta sitten itekseni nelisen päivän reissulla, ja silloin vannoin että palaan takas Karim käsipuolessa, sillä Barcelona oli niin romanttisen oloinen kaupunki, että se on pakko kokea vielä joskus romskulomailijan näkökulmasta. Ja mää en kyllä käsitä tuota sun kielitaitoa, oot ihan hullu! 😀
LikeLike
Joo Barcelona on kiva ja helppo kaupunki, varsinkin Eixample on viehättävä ja helppo kun korttelit aina leikattu samanmallisiksi. Mä oon varma et saat vielä Karimin kanssakin tutustua Barcelonaan lisää. 🙂
Ja kiitos, hullu olen. Myönnän! 😉
LikeLike
Kaupungin tunnelma välittyy näistä kuvista aivan mahtavasti! Matkustaisin tänne heti, jos en täällä jo olisi :)Kiitos vielä itselles mukavasta iltapäivästä.
LikeLike
Hehe. Mun täytyy varmaan tulla taas pian käymään kun tuntuu et jäi jutut siellä hieman kesken. En edes päässy skeittaamaan! 😉
LikeLike
Nuorempana tullut käytyä reilin yhteydessä ja ihastuin 🙂 Harmillisesti mun laukku pöllittiin ja sen mukana kaikki ihanat kuvat
Varsinkin menetetyt kuvat Gaudin luomuksista on jääneet kaihertamaan mieltä…Mutta onneksi sinne pääsee käymään uudestaan! Katsotaanpa jospa jo vuoden sisällä 🙂
LikeLike
Mulle ei onneks oo Barcelonassa käyny tota ryöväystä, mutta muualla kyllä, jos muistat mun viimesyksyisen harmin. 😦 Ja kuvathan ne eniten kismittää kun niitä ei saa mistään takas! Toivottavasti pääset pian takas ottamaan uusia kuvia… 🙂
LikeLike
oih ihana Barcelona. BCN oli mulle rakkautta ensi silmäyksellä, kun siellä aikoinaan ekan kerran kävin juurikin parikymppisenä. Luin tosi jännityksellä tätä postausta, että miten tämä rakkaustarina jatkuukaan… huomasin pettyneeni hieman kun totesit että halusitkin vuoden päästä pois ja olit valmis jatkamaan matkaa… Tästä jäinkin miettimään että voisiko minulle käydä samoin kaupungin suhteen. Siis jos tarjoutuisi mahdollisuus asua siellä…? Olen käynyt varmaan kuusi kertaa Barcelonassa, ja sanonutkin että euroopassa sydämeni kuuluu sinne (sitten Jenkit on asia erikseen, hehhh…). Mulle BCN on siis europaassa vielä se isoin rakkaus. Ja tämän postauksen kuvat oli taas niin ihania… että näinköhän sitä tänäkin vuonna pitää päästä takaisin Gaudin huikeita luomuksia ihastelemaan ja kävelemään Barri Goticin katuja ja ostamaan tuliaisiksi Happy pillsejä 😉 Pian nähdään ❤
LikeLike
Mäkin petyin. Mut niin se vaan on et aina ei kaikki mee niinkuin haluaisi tai kuin kuvittelisi. Mulle tuli Barcelonasta vaan sillon aikanaan ähky. Liikaa kaikkea ja liian vähän muuta. Mutta ehkä se olin vaan minä. 🙂
Ja Happy Pills Suomeen niinkuin olis jo!
LikeLike
Upeita kuvia! ❤ Mä en ole koskaan käynyt Manner-Espanjassa; Kanariansaaret on kyllä jokavuotisilla perhelomilla tullut koluttua lävitse.Erityisen paljon mua kiinnostaisi juurikin Barcelona, mutta myös Pohjois-Espanjan pikkukylät, sillä mulla on siellä vaihtoaikaisia kavereita. Onneksi Espanja on verrattain lähellä, joten ehkäpä sinne tulisin lähdettyä tässä lähivuosina. Niin, ja myös Maailmanmatkaajan pesti veisi Barcelonaan… 🙂
LikeLike
Barcelonasta pääsis helposti muuallekin… toivottavasti se Maailmanmatkaajan pesti tärppäis sulle, täälläkin on klikkailtu ahkerasti joka viikko! 🙂
LikeLike