“Keep close to Nature’s heart… and break clear away, once in awhile, and climb a mountain or spend a week in the woods. Wash your spirit clean.” -John Muir
Ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen en tällä viikolla osallistunut IG Travel Thursday -tempaukseen. Olen ollut kotona kuumeessa viimeiset päivät ja olen saanut vaivoin aikaiseksi mitään muuta kuin sängyssä makoilua ja Californicationin katselua. Edelliseen postaukseen sain kuitenkin toiveen julkaista enemmän kuvia Alaskan sademetsistä ja se olikin aika helppo toive toteuttaa. Nämä kuvat löytyivät Flickristä ja ne ovat todella vanhoja. Ne on otettu vuonna 2007 vanhalla työsuhde-Nikonillani, ja vaikka kuvalaatu ja taitoni eivät ole näissä ihan nykystandardieni mukaisia, on kuvissa silti paljon muistoja ja tunnelmaa. Tervetuloa mukaan retkelle halki sademetsän.
For the first time in more than 6 months I didn’t participate in the IG Travel Thursday event this week. I have been at home with a fever for the past few days and I have barely done anything else than lie in bed and watch Californication. However I got a request on the previous post to publish some more pictures of the Alaskan rainforest and it was actually quite an easy wish to fulfill. I had these pictures on Flickr and they are really old. They were taken in 2007 with my old work Nikon and even if the image quality and my skills aren’t quite up to my current standards, they still contain many memories and just the right feel. Welcome along a hike through the rainforest.
Deep Red Blues 
Blogisi oli mukava löytö. Samoiletko Alaskassa valmiita reittejä pitkin? Ootko vaellellut myös muualla jenkeissä? Itse haluaisin kulkea Kalifornian vuoriston alhaalta ylös Oregoniin asti! Olen käynyt vain SIerra Nevadalla ja Yosemitessa. Liikutko yksin? Sori utelut mutta harvemmin olen lukenut suomalaisista Alaskafaneista missään!
LikeLike
Hei Seija, kiva kuulla! 🙂 Olen asunut Alaskassa muutaman vuoden, mutta vieraillut säännöllisesti jo 18 vuoden ajan, eli monia eri patikkareittejä on tullut käytyä. Usemmiten harrastamme kaupungin ylläpitämiä reittejä (Juneaussa niitä jopa 90!), eli yleensä pitkospuita tai muita valmiita polkuja. Tuolla päin maasto voi olla hyvinkin haastavaa ja kokeneillekin voi olla aika vaarallista lähteä yksin merkitsemättömille reiteille. En koe sinällään olevani mikään vaeltaja vaikka luonnosta paljon tykkäänkin, mutta näitä Alaskan polkuja tuli aiemmin kuljettua päivittäin koiran kanssa. Telttailua on myös tullut harrastettua, tosin yleensä vain muutamia öitä kerrallaan. Alaskassa ei ikinä kannata lähteä yksin kauemmaksi, vaaroja on monia ja ihmisiä katoaa luontoon usein. Näin on valitettavasi käynyt myös muutamille tutuilleni. 😦
LikeLike
Jänniä kuvia, kiitti jakamisesta! Selvästi märempää siellä kuin Suomi-metsissä keskimäärin. Sammaleen ja naavan määrä on aika eri tasolla Nuuksioon verrattuna.
LikeLike
Niin että sademetsiä? Aivan mielettömän kauniita kuvia. Tuo on kyllä niin periferiaa ettei tulis mieleenkään lähteä yksin seikkailemaan kovin kauaksi autotiestä.. 🙂
LikeLike
Ihanilta näyttää, jotenkin jopa kotoisilta. Oot kyllä super kun jaksat postailla sieltä sängynpohjalta käsin! ❤
LikeLike
Ihana metsä ❤
LikeLike
En ole koskaan yhdistänyt sademetsää Alaskaan, kaunista on! Ja olikin orpo olo torstaina kun sun linkkiä ei löytynyt IGTT-postausten joukosta! 🙂
LikeLike
Ah näitä maisemia jaksaisi katsella vaikka kuinka! Victoriasta näkyikin olevan lentoja Alaskan puolellekin, siellä olisi varmasti kiva käydä seikkailemassa. Kun lennettiin Kalliovuorten yli, niin en oikeasti ollut uskoa silmiäni! Miten voi olla jotain niin älyttömän kaunista kuin vuoret?
LikeLike