Heinäkuun 8:s lähdimme eeppiselle 2 viikon road tripille Seattlesta. Eeppinen tarkoittaa, että ajoimme yli 6500 km, läpi 7 osavaltion ja 6:n kansallispuiston, ja lähes koko matkan ajan tuntui siltä kuin olisin ollut unessa. Niin hienoja paikkoja tallentui verkkokalvolle ja muistikorteille. Ihan ensimmäinen päivämme saattoi silti olla yksi maagisimmista päivistä mitä olen ikinä kokenut. Sinä päivänä lähdimme seikkailemaan Olympicin kansallispuistoon Washingtonin osavaltiossa.
July 8th we set out on an epic 2 week road trip from Seattle. Epic means we covered more than 4000 miles, 7 states and 6 National Parks and nearly the whole way I felt like being in a dream. So many fabulous places were saved on my retinas and on my memory cards. Our very first travel day, might however have been one of the most the most magical days I’ve ever experienced. That day we set out to explore Olympic National Park in Washington state.
Inspiroiduimme Pohjois-Amerikan intiaaneista, bongailimme toteemeja ja hankimme Pendletonin klassiset villahuovat.
We were inspired by the Native Americans, went hunting for totems and acquired classic Pendleton blankets for our trip.
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme Olympic National Parkissa oli Lake Crescent. Kirkkaansinisen jäätikköjärven viileä väritys ei estänyt suomalaistyttöjä uimasta lämpimänä kesäpäivänä. Yksi hienoimmista ikinä kokemistani järvistä.
Our first real stop within Olympic National Park was Lake Crescent. The deep blue coloring of this glacier lake didn’t stop these Finnish girls from taking a dip on a hot summer’s day. One of the coolest lakes ever.
Patikoimme sademetsään nähdäksemme Sol Ducin vesiputoukset. Paikka oli taianomainen sankan vesihöyryn keskellä. Reitti muistutti minua hyvin paljon Kaakkois-Alaskan Rainforest Trailista. Tunsin heti olevani kuin kotonani.
We drove up and hiked into the rainforest to catch a glimpse of the Sol Duc Waterfalls. Such a magical place in the billowing mist. The trail reminded me a lot of my favorite Rainforest Trail in Southeast Alaska. I felt right at home.
Illansuussa saavuimme La Pushiin Rialto Beachille. Patikoimme rantaa pitkin tavaroidemme kanssa reilun mailin, ohi Ellen Creekin ja pystytimme teltan rannalle auringon laskiessa. Tätä olin odottanut jo kuukausien ajan, ja se oli koko rahan arvoinen kokemus. Ruoat säilöttiin karhukanisteriin turvaan.
In the evening we arrived at Rialto Beach on the La Push coast. We hiked along the beach with our tent and our stuff for about a mile, past Ellen Creek and set up tent as the sun was setting. I had been waiting for this for months and it was well worth the money. Food was stored safely in a bear canister.
Ranta ja metsikön laita oli täynnä sykähdyttävän kokoisia ajopuita, joita pitkin kiipeilimme ottamaan lisää kuvia.
The beach and the rim of the forest were full of large, thrilling driftwood, which we used to climb on for photos.
Auringonlasku oli yksi kauneimmista näkemistäni. USA:n länsirannikon auringonlaskut ovat aina yhtä vaikuttavia.
The sunset was one of the most beautiful I’ve ever seen. The sunsets on the US West Coast are always as impressive.
Aamulla heräsin varhain aaltojen huminaan. Ulkona vallitsi hiljaisuus ja hieno sumu oli ympäröinyt rannan.
In the morning I woke up early to the crashing of the waves. Fog had engulfed the quiet, desolate beach.
Aamulla kävelimme rantaa pitkin kivimuodostelmalle, jota kutsutaan Hole-in-the-wall:iksi. Vuorovesi oli matalalla ja bongailimme kauniita merieläimiä vuorovesi-altaissa hyppiessämme kiveltä kivelle.
In the morning we walked out along the beach to a rock formation called Hole-in-the-wall. The tide was out and we were scouting beautiful sea animals in the tide pools as we jumped from rock to rock.
Vuorovesi toi edellisenä iltana rantaan ison kylmälaatikon. Pohdimme olisiko se voinut tulla kenties Japanista asti?
The tide brought in a big cooler the previous night. We wondered if it had maybe come in all the way from Japan?
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta. Lue ohjeet täältä ja kurkkaa myös järkkääjien blogit: Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Wanderlust Expert.
This post is part of Instagram Travel Thursday. More info here. Also check out some of the organizers: Destination Unknown, Skimbaco Lifestyle and House of Anaïs.
Deep Red Blues 
Hei, mitä maksaa tollanen upea filtti, siis noin suurinpiirtein. Ihailin sitä jo aikanaan ensimmäisissä kuvissa mitä tuli Instagramiin 🙂
LikeLike
Isommat viltit (punainen Suvilla ja mun raidallinen teltassa) on noin $200-300 ja noi pienemmät saddle blanketit, eli satulahuovat (tuo turkoosi) noin $100 luokkaa!
LikeLike
Voi kun pääsisi käsin hiplaamaan ja kokeilemaan laatua. Hymm…Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. Joko sun luona tai sitten … Paikanpäällä 🙂
LikeLike
Tulehan eka vaikka kylään, ni voit sit heti alkaa suunnittelemaan seuraavaa reissua… 😉
LikeLike
Näitä kuvia tuli kuolailtua Instagrammissa! Niin upeita maisemia!
LikeLike
Kiitos! Mä lähtisin mieluusti takaisin noihin maisemiin koska vaan… 🙂
LikeLike
Ihania kuvia! Miten tuo telttailu tuolla rannalla muuten onnistui? Pitikö hankkia backcountry permit tms, ja tarvitsiko varata paikkaa, vai onko tuolla telttailu "vapaata"?
LikeLike
Mä en näköjään osaa käyttää tätä kommenttiboksia, jo toinen kerta peräjälkeen kun lähetän kommentin menemään ilman linkkiä. Josko nyt osaisin…
LikeLike
Piti olla backcountry permit, jonka sai Port Angelesin WIC:stä. Ei tarvinnu varata paikkaa sen kummemmin, eikä tuolla rannalla paljoa ihmisiä meidän lisäks ollukaan… 🙂
LikeLike
Kaunista ja vaikuttaa kyllä mitä upeimmalta seikkailulta 🙂
LikeLike
Seikkailu on kyllä oikea sana. Lähtiessä en tiennyt yhtään mikä meitä odottaisi! 🙂
LikeLike
Kea! Nää kuvat – voi luoja että osaa olla kaunista… En tiedä miten tuollaisesta paikasta voi edes lähteä pois. Telttailisin niin mieluusti tuolla ja La Push nimen yritän painaa syvälle mieleeni tuleville reissuille. Ihana Amerikka! ❤
LikeLike
Mä voisin helposti viettää useammankin loman tuolla. Täytyy vielä joskus pian päästä takas! Onneks on ihania ystäviä Seattlessa… 🙂
LikeLike
Jos oli eeppinen roadtrip, niin suht eeppisiä on nää kuvatkin! Osaa vois vaan unohtua tuijottamaan… 🙂
LikeLike
Voi kiitos. ♥ Eeppinen oli tunnelmakin tuolla!
LikeLike
Näitä sun kuvia voisi katsella vaikka koko päivän. Ja siitä tulisi hyvä päivä. Ihan kuin satukirjasta!
LikeLike
Koko tuo matka tuntui kuin sadulta. Onneks on vielä tuhansia kuvia joita selata läpi kesän loppuessa… niin voi palata muistoissa tuonne! Kiitos Heidi. ♥
LikeLike
Kea, keijutyttö! Ihan taianomaisia kuvia, kuin satukirjasta! ❤
LikeLike
Haha, huvittavinta on että yks mun kaveri kutsu mua joskus Keijuks. Kiitos Ulla ihanasta kommentista! ♥
LikeLike
6500 kilometriä! No eeppinen tosiaankin ja upeita kuvia!! 🙂 En ole yhtään pysynyt kärryillä teidän reissussa, täytyypä tulla kurkkaamaan oikein ajan kanssa kunhan selviämme viikonlopuksi majapaikkaamme…
LikeLike
Kiitos Satu! No sweat. Itelläkin tää aika koneella on ollu viime aikoina kovin kortilla… viimeks luin blogeja ollessani Alaskassa kesäkuussa! Hyviä polkuja teille sinne vihreälle saarelle!
LikeLike
Ihan mielettömiä kuvia, kiitos kun on saanut olla sekä blogin että Instagramin puolella nojatuolimatkalla teidän mukana 🙂 Tuonne on itsekin joskus pakko päästä!
LikeLike
Kiitos kivasta kommentista! Ihanaa, että joku inspiroituu meidän jutuista… ja suositttelen tuota Seattlen lähiseutua täysillä. Ihan parhaita maisemia!
LikeLike
RAKASTAN Kea sun kuvia ja blogia ja niin ihania nuo viltit! Mulle kans.
LikeLike
KIITOS! ♥♥♥ Nuo viltit on ollu ihan pakkomielle mulle ja vihdoin sain tuotua kotiin asti. Pendletonin jutut on muutenkin rakkautta… haha. Mulla on varmaan 5 Pendletonin laukkua, 3 lompakkoa ja nyt jopa kylpytakki. Ikinä en kyllästy laatuun!
LikeLike
Olin jo kans kysymässä noiden vilttien hintaa mutta selvisipä sekin kommenttiboksista 😀 Nämä kuvat on kuin toisesta maailmasta. Onko mitään kauniimpaa kuin aamusumu teltan raosta katsottuna villasukat jalassa.. Lähin kokemukseni on ollut järven rannalla Kebnekaisen lähistöllä Ruotissa mutta ei sitä voi verratakkaan mereltä tulevaan sumuun. Ah miten kaunista! ❤
LikeLike
Villasukat oli kyllä paras juttu matkalla. Onneks otin mukaan. 😉
Mulla on sellanen hinku telttailemaan, että täytyy varmaan vielä lähteä ennen kuin kesä on kokonaan loppu!
LikeLike
Tuo järvi on kyllä hyytävän värinen, mutta kyllä houkutteleva ehdottomasti! Teillä on kyllä takana varmasti upea reissu! 🙂
LikeLike
Järvi oli lämpimämpi kuin olisi uskonut! Ja oli upeaa. Alusta loppuun, kertakaikkiaan.
LikeLike
Mä oon ihan suu auki tuijottanut näitä kuvia IG:n puolella, en ole varmaan eläessäni nähnyt yhtä kauniita fotoja! 🙂 Tuollainen viltti mulle myös, ehkä tässä pitää reissata tuonne joskus itsekin 😉
LikeLike
Voi kiitos Veera! Pendletonin viltit on ihan parhaita… 😉
LikeLike
Ihania kuvia, olen aina halunnut Alaskaan ja näiden kuvien jälkeen on kyllä pakko päästä!
LikeLike