Matkabloggaajakollegani Laura kirjoitteli eilen kauneimmista näkemistään rannoista. En yleensä itse ole rantakohteiden ystävä, tai ainakaan siinä perinteisessä rantalomamielessä, mutta tuleehan noita hienoja rantoja nähtyä omillakin matkoilla. Tein viime syksynä postauksen kauneimmista näkemistäni vesiputouksista ja ajattelin, että kesäsäiden jo hieman lämmettyä voisi olla sopiva hetki postata suosikkirannoistani. Sen sijaan että laittaisin paikkoja suosikkijärjestykseen, taidan laittaa ne aikajärjestykseen… eli koska olen ensimmäistä kertaa käynyt missäkin. Tässä 15 suosikkirantaani. Voitte myös klikata kuvien otsikoita ja lukea näistä paikoista lisää.
My travel blogging colleague Laura wrote about her most beautiful beaches yesterday. I’m usually not a big fan of beach destinations, or at least not in the traditional sense, but I some awesome beaches during my travels as well. I did a post last fall about the most beautiful waterfalls I’ve seen and I thought as the summer’s already warmed up a bit, it could be a fitting time to post about my favorite beaches. Instead of putting these places in order, I think I will organize them according to date of first visit… so where I’ve been first will come first in order. Here are 15 of my favorite beaches. You can also click on the picture headings and read more about them.
Santa Barbara Beach, California, 1996
Olin Santa Barbarassa ensimmäistä kertaa matkustaessani isäni kanssa 90-luvulla. Se on aina ollut minulle erityinen kaupunki… ei vain tämä ranta, vaan tunnelma yleisestikin. Niin upea!
I was first in Santa Barbara while traveling with my dad in the 90’s. It has always been a special city for me… not just the beach, but the general laid back atmosphere. Simply gorgeous!
Sandy Beach, Juneau, Alaska, 1996
Jos elämässäni on ollut yksi ranta ylitse muiden, on se ehdottomasti tämä. Ehkä ei se kaikkein sykähdyttävin, mutta varmasti se rakkain. Tällä rannalla olen kävellyt satoja kertoja, tunnen sen vuorovedet ja sopukat ja jaksan yhä edelleen ihastella vanhan kaivoksenjäänteistä muodostuneen rannan erityisyyttä.
If there has been one beach above all others in my life, it has definitely been this one. It is perhaps not the most astounding, but it is most definitely the dearest. I’ve walked along this beach hundreds of times, I know its tides and nooks and am still in awe of the uniqueness of this beach formed out of old mine tailings.
Couch Beach, North Douglas, Alaska 1996
Tämä on toinen niistä erityisistä rannoista. Tälle kivikkoiselle rannalle Alaskassa tavataan tuoda pick upin lavalla sohvia, joilla sitten istutaan iltaa auringonlaskua ihastellen. Siitä siis juontaa rannan erikoinen nimi. Vuorimaisemat toimii aina vaan.
This is another one of those special beaches. People tend to bring old couches with them in the back of their pickups, to sit on while admiring the sunsets. Hence this beach’s special name. Mountain views will always be my favorite.
Outer Point, North Douglas, Alaska 1996
Tämä ranta vetää minut kovin syvälliseksi. Sekin on ollut minulle henkilökohtaisesti erittäin merkittävä. Ehkä nämä rannat ovat sittenkin se minun juttu?
This beach makes me very sentimental. It has been very significant to me on a very personal level as well. Maybe these beaches are my thing after all?
Point Bridget, Alaska 1997
Tämän rannan eteen pitää nähdä hiukan vaivaa. Ja varustatutua mukavilla kumisaappailla, sillä matka voi olla aika vetinen. Muutaman mailin patikkamatkan jälkeen villikukkaniittyjen takaa aukeaa tämä taianomainen ranta jollaista en ole missään muualla nähnyt.
You have to go through some trouble for this beach. And have a comfortable set of rubber boots, since the trip can be quite wet. After hiking for a few miles past some meadows and wildflowers, you will find this incredibly unique beach unlike any other.
Ipanema, Rio de Janeiro, Brazil 2007
Tämä ei ole minulle niitä tavallisimpia rantoja, mutta onhan tämä kuitenkin ikonisuudessaan aivan mahtava paikka. Olen iloinen, että olen edes kerran elämässä päässyt Riossa käymään.
This isn’t one of the most common beach types for me, but it is quite the iconic and fabulous place. I’m so fortunate to have been able to visit RIo at least once in a lifetime.
Cannon Beach, Oregon 2008
Tämä ranta edustaa minulle rakkautta ja menetystä. Lukekaa tämä postaus niin ymmärrätte.
This beach represents both love and loss for me. Read this post and you will probably understand.
Pirates Cove, Malibu, California 2011
Löysimme tämän salarannan Zuma Beachin takaa ystäväni kanssa vuonna 2011. Sen jälkeen olen palannut paikalle uudemmankin kerran.
We accidentally found this secluded little part of Zuma Beach with a friend back in 2011. Since then I’ve just had to go back again.
Gray Whale Cove State Beach, Pacifica, California 2013
Tämä voisi oikeastaan olla mikä tahansa ranta Pohjois-Kaliforniassa, mutta olkoon se nyt tämä. Nämä ovat niitä rantoja joita näkee ajaessaan HWY1:sta pitkin San Franista Losiin tai päinvastoin.
This could actually be nearly any beach in Northern California, but be it now this one. These are the kind of beaches you’ll see when you drive along HWY from San Fran to LA or the other way around.
Rialto Beach, Washington 2014
Viime kesän maagisin telttakokemus oli tässä. Olin alun perin halunnut Shi Shi Beachille, hieman tästä pohjoisempaan mutta aikataulusyistä ja puistonvartijan suosituksesta päädyimmekin tänne. Ja eikä harmittanut muuten yhtään. Ikimuistoinen paikka ja kokemus.
The most magical campsite last summer was this. I originally wanted to go to Shi Shi Beach, but due to some scheduling issues and the recommendation of a park ranger we ended up here. Not a bad alternative. This place and the experience were both unforgettable.
Cape Cove, Heceta Head, Oregon USA 2014
Tässä rannassa yhdistyy moni minulle mieleinen asia. Majakka, vehreys, sumu, veden väri ja tunnelma. Lumoava kertakaikkiaan.
This beach appeals to me on many levels. The lighthouse, the greenery, the fog, the ocean, the feeling. Simply mesmerizing.
Jackson Lakeshore, Wyoming 2014
Tämä kivikkoinen ranta Wyomingin luoteiskulmassa tarjosi kesän hienoimman auringonlaskun. Harvemmin sitä näkee järven rannalla mitään näin hienoa.
This pebbled beach in the northwest corner of Wyoming offered the most spectacular sunset of last summer. You rarely see sunsets like this by a lake.
Kata Noi Beach, Phuket, Thailand 2014
Tämä on ainoita trooppisia rantoja, jolla olen vieraillut vuoden 2007 Brasilianmatkan jälkeen. Ja olihan tämä kyllä kaunis, joskaan ei se ihan omin maisema minulle.
This is one of the only tropical beaches I’ve been to since my trip to Brazil in 2007. And of course it was beautiful, even if it is not exactly the typical scenery for me.
Haukland Beach, Lofoten, Norway 2015
Hauklandin rannan rauha ja kauneus oli lumoavaa. Nautin tästä paikasta täysin rinnoin.
The serenity and beauty of the beach in Haukland were spellbinding. I utterly enjoyed this place.
Kvalvika Beach, Lofoten, Norway 2015
Tämä oli varsinainen seikkailu yhtenä viimeisistä päivistämme Lofooteilla. Haikkasimme vuorensolan läpi tälle syrjäiselle rannalle telttailemaan yhdeksi yöksi. Kiipesimme täällä myös pienen vuoren huipulle. Lisää Kvalvikasta pian.
Mistä löytyvät teidän suosikkirantanne? Pidättekö lämpimistä vai viileämmistä rannoista ja pitääkö rannalla olla välttämättä hiekkaa?
This was the ultimate escape on one of our last days in Lofoten. Hiking across a mountain pass to this secluded beach for a night of camping. We also climbed a little mountain while here. More about Kvalvika coming up soon.
Where is your favorite beach located? Do you like warmer or cooler beaches and does it necessarily have to be a sandy one?
Upeita kuvia ja rantoja myös. Lähes kaikissa sun rantamaisemissa on vuoret mukana. Santa Barbara on näistä ainoa, jossa olen käynyt.. mutta noi muut on kyllä pikkasen hienompia 🙂
LikeLike
Kiitos Annika! Joo kun kerran on vuorikärpänen puraissut niin en kai mä niistä eroon pääse. Mutta hyvä huomio, en ite jotenkin ajatellu asiaa sen kummemmin. 🙂
Santa Barbara on ihana omalla tavallaan. Voisin helposti asua senkaltaisessa kaupungissa!
LikeLike
Aijai, vähänkö alko tekeen mieli rannalle! Mahtavia paikkoja nää oot kyllä päässy näkemään, nää on ihan mahtavia.
LikeLike
Hih. Joo niin munkin. Tulevassa reissussa on sellanen poikkeuksellinen piirre, että ensi kertaa piiiiiitkääään aikaan matkustan johonkin niin ettei lainkaan päädytä meren rannalle. Korvatkoon järvet, joet, vuoret ja erämaat nyt sen puutteen sit. 🙂
LikeLike
Tähän kymmenen sydäntä! 🙂 Aivan ihania kuvia ja rantoja. Minähän olen käynyt ainoostaan tuolla Santa Barbarassa. Kyllä nyo rannat vetää vertoja niille trooppisille aurinkorannoille minunkin mielestäni. 🙂
LikeLike
Ihana Maarit! Onhan nuo näin jälkikäteen katsottuna jokainen aika upea. Trooppiset rannat on kyllä kauniita, mutta en vaan yleensä päädy sellasille kun veri vetää muualle… 🙂
LikeLike
Hienoja rantamaisemia. Upeimmat rannat joita tähän mennessä olen nähnyt ovat olleet Sisiliassa ja Sardiniassa. Tykkään etenkin kristallinkirkkaasta vedestä jossa voi nähdä kalojen uivan
LikeLike
Kristallinkirkkaat vedet on ihan lumoavia. Se oli tuolla Thaimaassa hyvä puoli että pääsi tutustumaan pinnan alaiseen elämään hieman toisella tavalla. 🙂
LikeLike
Kauniita rantoja olet sinäkin bongannut, wau. Upeita kuvia kanssa, kuten aina. Itse keskityin omassa jutussani nyt tropiikin rantoihin. Nuo jylhemmät rannat ovat kanssa oma lukunsa, jossa varmasti etenkin Islanti rantoineen nousee listan kärkipäähän.
LikeLike
No yritin kaivella kuva-arkistoja ja tuo Thaimaa ja Brasilia oli ainoita tropiikkeja missä oon oikeastaan teini-iän jälkeen käynyt. No ja Meksiko tottakai, mutta sieltä mulla on vaan ikivanhoja paperikuvia. 🙂
Kiitos vielä inspiraatiosta Laura! ♥
LikeLike
Rannoissa on kyllä aina jotain erityistä. Varsinkin auringonnousun aikaan aamuisin. Huokaus. En malta odottaa noita Lofootteja!
LikeLike
Aurinko jossain muodossa on aina kiehtova. Ehkä auringonnousuissa on se erityinen puoli että niitä näkee harvemmin kuin auringonlaskuja. Tai kai sekin riippuu siitä keneltä kysyy! 😉 t. yökyöpeli
LikeLike
Ihan mielettömiä rantoja. Tosiaan, sun rantsumaisemissa on myös vuoret mukana. Se, jos mikä on hieno kombo. Tuo Rialto beach kuva aiheutti vain huokauksia…niin kaunis kuva! 🙂
LikeLike
Kiitos Jenna ♥ Rialto Beachissa oli kyllä ihan oma fiiliksensä. 🙂
LikeLike
Nää sun kuvat on ihan sairaita! 😉 Hitsit kuin upeita rantoja olet päässyt todistamaan. Mää bongasin kans saman kuvista, että vuorethan ne siellä ovat lähes joka rantakuvassa, niin sinua! 🙂 En tiennytkään että oot käynyt Riossa, niin kade.
LikeLike
Ihana Sanna! Kiitos kauniista sanoista… ♥ Rio oli kyllä makea paikka. Tykkäsin kovasti, vaikka olinkin tuolloin ihan vaan työmatkalla. Ja vuoret on mun ikirakkaus, ehkä niiden siks pitää näkyä mun rantamaisemissakin? 🙂
LikeLike
Olen joskus aikaisemminkin tainnut käydä täällä kommentoimassa uskomattomia valokuviasi, ja pakko tehdä se uudelleen. En oikeasti ole törmännyt missään muussa blogissa kuviin, joista joka ikinen on itse täydellisyys — nämä todella puhuttelevat. Kiitos myös tuosta Cannon Beachin kertomuksesta; luin sen nyt eka kertaa ja nostan hattua rohkeudestasi avautua henkilökohtaisesta aiheesta (ja nuo kuvat, oih ja voih).Kiitos mielettömästä blogistasi; kun on itse tilanteessa ettei pysty matkustamaan (ja kaipaa jenkkejä niin maan julmetusti) niin kuvasi ja tarinasi ovat…hmm, closest thing to being there myself ? 🙂
LikeLike
Kiitos Zella. Et voi uskoa kuinka hyvä fiilis tuli tästä sun kommentista. Tämänlaiset kommentit ja rohkaisu motivoivat jatkamaan bloggaamista aina vaan, vaikka joskus mietinkin miksi oikeastaan jaksan viettää tuntikausia kuvien tai jonkun vaikean tekstin parissa… tuli ihan kyyneleet silmiin. K-I-I-T-O-S ♥
LikeLike