“I want to live,
I want to give
I’ve been a miner for a heart of gold.
It’s these expressions
I never give
That keep me searching for a heart of gold.”
Viime aikoina olen kuunnellut kanadalaista muusikkoa Neil Youngia. Hänen musiikkinsa on rauhoittanut minua ja saanut minut ajattelemaan niitä elämän tärkeitä asioita. Vastikään maailmalla tapahtuneen valossa luulen, että kaikki tarvitsevat elämäänsä lisää hyvyyttä, kunnioitusta ja sydämellisyyttä. Hyvistä asioista saa voimaa.
Lately I’ve been listening to the Canadian musician Neil Young. His music and his lyrics have put me at ease and they’ve make me think about what is important in life. In light of recent events out in the world I think we’re all in dire of need of more kindness, respect and people with hearts of gold. There’s so much power in goodness.
Saavuttuamme Kanadan puolelle Albertan kuuluisaan Banffiin olisimme halunneet kiivetä Tunnel Mountainin huikaisevan kauniisiin näkymiin, mutta metsäpalot jatkoivat edelleen pohjoisen pätkämme varjostamista. Täällä ei enää olisi ollut edes terveellistä lähteä kiipeämään vuorenrinnettä ylös, sillä metsäpalon tuottama savu oli sankkaa ja se tuntui hengityksessä alhaalla kylässäkin. Suuntasimme siis metsän suojiin joen varrelle, josta yllätyksekseksemme löytyi oikea kultasuoni. Savuisen metsän katveessa virtasi hohtavan turkoosi vesi joka oli paikoin kovertanut esiin kullanväristä kiveä.
After arriving in Canada in Alberta’s famous Banff, we wanted to hike up to the amazing views of Tunnel Mountain, but the forest fires still kept on overshadowing our trip. Here it would not even have been healthy to start climbing up the side of a mountain, since the smoke from the forest fires was so thick that you could feel it in your lungs even down in the village. Instead we opted to hike into the woods, flanked by a river where we surprisingly found a heart of gold. In the midst of a smoky forest there was this glistening turquoise water, which in spots had uncovered golden streaks in the rock formations.
Johnston Canyonilla voi kiivetä kaksille suuremmille putouksille joen ala- ja yläjuoksulla. Ohitimme ensimmäiset suuremmat putoukset suosiolla palataksemme sinne paluumatkalla ja suuntasimme polkua pitkin ylöspäin. Yllä näkyvä kullankeltainen kallio on kuulemma saanut värinsä levästä, joka kasvaa virtaavan veden voimalla.
At Johnston Canyon you can hike up two sets of larger waterfalls. We willingly passed up the lower falls only to return there on our way back and headed up along the path towards the upper falls. The intense gold-colored cliff above has apparently gotten its amazing color from algae thriving with the help of the running water.
Matkalla takaisin suuntasimme alas joen varteen, jossa muutama muukin liukasteli kivillä kylmässä vedessä ihaillen vesiputouksia joita pääsi jopa ihan koskettamaankin. Eniten tästä paikasta tuntuivat silti nauttivan koirat joita kylmä vesi ei tuntunut lainkaan haittaavan. Ne kisailivat kepistään tässä turkoosissa vedessä.
On the way down we headed down to the river where a few others kept slipping on the rocks in the icy-cold water, admiring the waterfalls which you could actually even touch. I think however that this place was mostly appreciated by these dogs who didn’t mind the cold water. They raced for their stick in this turquoise river.
Savun värittämän auringon laskettua otolliseen asemaan pääsimme kokemaan uskomattoman valoshown, joka väritti Lauran kultaisella hohdollaan.
When the smoke-tinted sun had lodged itself in the right position, we got to witness an amazing light show, which colored Laura in its golden glow.
ROAD TRIP FAKTOJA
Päivä 4, osa 2
St Mary, MT – Banff, AB
Ajomatka: 256 mailia, 4 hrs 20 min
Yhteensä ajettu: 1668 mailia
ROAD TRIP FACTS
Day 4, part 2
St Mary, MT – Banff, AB
Distance: 256 miles, 4 hrs 20 min
Total distance driven: 1668 miles
Näyttää kauniilta. Uskomattoman kaunis tuo turkoosi vesi! Näitä kun taas katsoo niin kasvaa kaipuu keskelle luontoa. Nuo metsäpalot aiheuttaa tuolla suunnalla kyllä usein muutoksia reissusuunnitelmiin, kaikkeen pitää varautua.
LikeLike
Kanada ja juurikin Alberta oli kyllä turkoosin veden luvattu maa! Ja kyllä, kaikkeen pitää varautua. Ja jos ei varaudu niin pitää kai ostata improvisoida. 🙂
LikeLike
Mä olin jo miettinyt ihan jotain muita reissuja ensi kesälle, mutta näitä sun kuvia katellessa tuntuu, että ehkä pitäisi sittenkin vaan suunnata tuonne päin…
LikeLike
Suosittelen lämpimästi. Tehän voitte jopa ajaa tuonne ja nähdä kaikkea mahtavaa matkan varrellakin… 🙂
LikeLike
Ei moro mitä maisemia! Ihana että löysitte tuon paikan, vaikka aluksi vaikuttikin siltä että huiput kohteet jääki näkemättä. Niin se luonto yllättää.
Ja jäi muuten nyt heti soimaan tuo Youngin biisi, ja siitä tulee tosi vahvat Kea-fiilikset jostain syystä. Pakko kuunnella! 🙂
LikeLike
Haha. Kiitos vaan, Kea-fiilikset. Oli kyllä messevä paikka! 🙂
LikeLike