Waterton Lakes

Peace does not mean an absence of conflicts; differences will always be there. Peace means solving these differences through peaceful means; through dialogue, education, knowledge; and through humane ways.

– Dalai Lama

USA:n ja Kanadan rajalta löytyy rauhan kansallispuisto, jossa sisaruspuistot Glacier ja Waterton muodostavat yhdessä maineikkaan Waterton-Glacierin kansainvälisen rauhanpuiston. Tästä rauhanpuistosta löytyi kyllä rauhaa, mutta myös eräänlainen pettymys. Nämä kuvat saivat minut ajattelemaan elämän pettymyksiä yleensäkin. Pettymykset ja negatiiviset tunteet ovat väistämätön osa elämää. Se miten käsittelet niitä on tärkeintä.

On the border of the US and Canada you can find a peace park. The sister parks of Glacier and Waterton form together the famous Waterton-Glacier International Peace Park. In this Peace Park we did find peace, but also a kind of disappointment. These pictures made me think of life’s disappointments in general. Negative feelings and getting disappointed are an inevitable part of life, but it’s how you deal with them that really makes the difference. 

Waterton-10Waterton-7

Olemme viime aikoina puhuneet ystävieni kanssa paljon pettymyksien kanssa elämisestä ja negatiivisista tunteista. Mikä on onkaan oikea tapa käsitellä vaikeita asioita ja negatiivisuutta? Lakaistako vaikeat asiat vain maton alle ja jatkaa elämää? Vatvoako asioista loputtomiin, puhumatta ja käsittelemättä niitä vai pitäisikö kenties avata suunsa, puhua vaikeista asioista suoraan, jotta ne voisi lopulta jättää taakseen? Pettymysten käsittely ei suinkaan tarkoita että sitä voi vain painaa nappia, ikään kuin unlikettää jotain somessa ja poistaa asioita elämästäsi. Asioita pitää käsitellä ainakin jollakin tapaa ja vasta sen jälkeen jatkaa matkaa.

Incidentally my friends and I have been talking a lot about dealing with disappointment and negative feelings as of late. What is the proper way of addressing difficult issues and negativity? Do you simply swipe them under the rug, step on it and move on? Do you think endlessly about it with no resolve or do you actually open your mouth, talk about it, process things and finally let it go? Dealing with disappointment doesn’t simply mean you can just press a button, kind of like an unlike on social media and make it disappear. You have to actually deal with the issues, process them at least somehow, then let them go and move on.

Waterton-4Waterton-8

Muutama vuosi sitten käydessäni läpi erityisen vaikeaa eroa, joku esitteli minulle pannukakkuteorian tapana käsitellä ikäviä asioita, ja tähän päivään saakka se on pysynyt mielessäni. Luulisin että jokainen teistä tuntee periamerikkalaisen tavan syödä amerikkalaisia pannukakkuja. Yleensä amerikkalaiset pannukakut tarjoillaan pinossa, pienemmässä tai isommassa. Pienessä on yleensä pari plättyä ja isossa enemmän. Ihmisetkin voi tämän teorian mukaan jaotella pinoihin. Niihin joilla on pienempi pino tunteita ja pettymyksiä, kätevä nippu joka ei lähde horjumaan ja jota voi helposti kontrolloida, ja niihin jotka antavat pinonsa kasvaa niin korkeaksi, että se on aina vaarassa romahtaa. Miten pitää pinonsa täynnä pettymyksiä ja negatiivisia tunteita tarpeeksi pienenä, jotta se ei romahtaisi? No niitä pannukakkuja pitää tottakai syödä sieltä välistä. Leikata paloiksi, jakaa kaverin kanssa, valuttaa vähän siirappia päälle ja pureskella hyvin. Sinne meni! Koska kerronpa, että jos kaikki ne negatiiviset asiat ja pettymykset pääsevät kasvamaan liian korkeaksi pinoksi tulee kaikki jossain vaiheessa romahtamaan pahemman kerran. Näin kävi kariutuneessa suhteessani. Toinen henkilö ei koskaan kertonut minulle pettymyksistään minuun, joten olin täysin tietämätön. Yhtenä päivänä tämä henkilö vain räjähti, nätisti sanottuna pannukakkua ja siirappia lensi pitkin poikin keittiön pöytää. Hän oli kerännyt kaikki negatiiviset asiat sisälleen yli vuoden ajan, antanut niiden kasvaa mielessään suunnattomiin mittasuhteisiin hiiskumatta niistä koskaan sanaakaan. Joten kun homma kosahti, sitä ei saanut kasaan enää millään. Meidän tarinamme päättyi lopulta siihen. En ikinä saanut asiaan minkäänlaista mielenrauhaa.

When I was going through a rough breakup some years ago someone introduced me to the pancake theory as a coping mechanism and to this day it has still stuck with me. I suppose most of you are familiar with the American way of eating pancakes. Usually they are served in a stack, a short stack or a tall stack. We could think of people belonging to either one of these methods of stacking. There are the ones who manage a short stack of feelings and disappointments, which is more stable and manageable and the ones who let their stack grow too tall to the brink of collapsing. So how do you manage to keep your stack of disappointments and negative feelings short enough to keep it manageable? By eating up the pancakes causing the stack to collapse of course. You cut them up, share them with your friend perhaps, throw some syrup on and chew them well.  Phew, all gone. Because I’ll tell you, if all those pent up negative feelings and disappointments build up, they will at some point come crashing down like hell hath no fury. That’s what happened to me in that failed relationship. The other person never told me about their disappointments so I had no clue. No way of actually sitting down and talking about what was going on and what needed to be dealt with. I was oblivious. One day the other person just exploded, with pancakes and syrup flying all over the kitchen to put it mildly. They had collected all the negative feelings they’d had gone through in a year or more, had let them grow  in their mind to ridiculous proportions, without ever speaking a word of it, so that when it all came crashing down, there was no more remedying it anymore. That was the end of our story. I never got any resolve.

Waterton-3Waterton-9

Myöhemmin olen tajunnut että pettymysten hyväksyminen ja niiden käsitteleminen on olennainen osa henkilökohtaista kasvuamme. Näin vain tulee aina olemaan. Kuten Dalai Lama viisaasti sanoo, olen oppinut että ainoa tapa löytää rauha ja käsitellä elämän suuria pettymyksiä on puhumisen, asioiden käsittelyn ja hyväksymisen myötä. Muuten voi olla vaikea löytää tietään ulos edes elämän pienimmistä ristiriidoista.

Later on I’ve come to realize that whole process of accepting and dealing with a disappointments is such an essential part of personal growth. It’s just a fact of life. Just like in the above Dalai Lama quote, I’ve learned that the only way of dealing with life’s disappointments and finding inner peace is through dialogue, processing and acceptance. Otherwise one might never truly find resolve even in life’s littlest conflicts.

Waterton-11Waterton-6

Viimeinen päivämme Kanadassa, matkalla takaisin Jenkkien puolelle alkoi oikein kunnon pettymyksellä. Taivas oli taas loputtoman savuinen ja näimme tuskin horisonttia sankalta savulta joka peitti kaiken alleen. Vain yhden päivän kirkkauden jälkeen savu oli taas saavuttanut meidät. Olin niin odottanut näkeväni Kanadan puolen Waterton-Glacierin kansainvälisestä kansallispuistosta, mutta todellisuus iski päin kasvoja kuin märkä rätti kun emme nähneet vuorenhuipuista vilaustakaan ajaessamme kohti määränpäätämme. Ajomatkan paras osio oli se kun näimme mustakarhun pennun ylittävän tietä kun saavuimme puistoon.

Our last day in Canada, driving back to the US side started out with such a disappointment. The skies were infinitely smoky again and you could hardly see the horizon from all the haze in the air. After only one day of clear skies the smoke had once again caught up with us. I had very much been looking forward to seeing the Canadian side of the Waterton-Glacier International Peace Park, but reality hit hard as we could barely see any of the mountaintops as we rolled towards our destination. The highlight of our drive was spotting a black bear cub crossing the road as we drove in through the park gates.

Waterton-2

Hetken jaksoimme samoilla tällä yksinäisellä rannalla, katsellen savuista todellisuutta joka aukesi edessämme ja päätimme lopulta jatkaa matkaamme, josko Glacierin kansallispuiston puolelta löytyisi jotain parempaa nähtävää. Ja kerronpa nyt, että koska odotukset eivät enää olleetkaan niin korkealla… tuli illasta yksi satumaisimmista koko matkan aikana. Siitä lisää pian.

ROAD TRIP FAKTOJA

Päivä 7, osa 1

Lake Louise – Calgary – Waterton Lakes, AB

Ajomatka: 420 kilometriä – n. 260 mailia, 4 tuntia

Yhteensä ajettu: 2313 mailia

For a while we walked along this desolate beach, looked at the smoky reality displayed in front of us and finally decided to keep going to see if Glacier National Park on the other side of the border would offer any solace. And I’ll tell you, because my hopes were now as low as they could go… the evening turned out to be one of the most magical ones of our entire journey. More to come soon.

ROAD TRIP FACTS

Day 7, part 1

Lake Louise – Calgary – Waterton Lakes, AB

Distance: 420 kilometers – aprx. 260 miles, 4 hours

Total distance driven: 2313 miles

6 thoughts on “Waterton Lakes

  1. Ihmisen olisi niin paljon helpompaa vain jatkaa matkaansa ja jättää vaikeat asiat käsittelemättä, mutta kuten sananlaskukin jo sanoo: "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää". Eteenpäin ei pääse siirtymään oikeasti ellei asioita käsittele ja solmi jonkinlaista rauhaa niiden kanssa. Muuten ne kummittelee koko ajan taustalla. Ihana pannukakkuteoria! 🙂 Näinhän se juuri on!

    Matkailussa omia pettymyksiä olen oppinut käsittelemään sillä, ettei enää aseta järkyttäviä odotuksia matkoille, paikoille ja tapahtumille. Näin jokaisen hetken voi ottaa sellaisena kuin se tulee. Yrittää löytää ne positiiviset asiat kustakin hetkestä vaikkei kaikki menekään kuten mielessään ajatteli 🙂

    Like

    1. Nimenomaan, monesti odotukset saattavat himmentää reissukokemuksia. Asioiden ja paikkojen pitäisi antaa tulla vastaan sellaisina kuin ne on. Ja on ihan terveellistäkin odottaa jotakin, mutta liikaa odotuksia ei kannata asettaa samaan "pinoon, muuten voi käydä pannukakkuteorian mukaan huonosti. Seuraavassa postauksessa ajattelin sivuta enemmän tätä "odotukset-todellisuus=onnellisuus" -aspektia… 🙂 kiitos Katja kommentista!

      Like

  2. Tiedät, voisin kirjoittaa tähän romaanin.

    Sen sijaan sanon, että oon ikionnellinen, että meidän ystävyys on kestänyt, että pystytään puhumaan asioista, auttamaan ja tsemppaamaan toisia, kannustamaan aina vaan parempiin juttuihin.

    Meidän ystävyydessä on kaksi napaa.

    Like

    1. Näin se menee. Ystävyyksissäkin voi olla erilaisia vaiheita. Joskus näkee vähemmän ja joskus enemmän. Joskus ystäväänkin pettyy. Ja vaikkei aina olisi jonkun kanssa samaa mieltä, pitää asioita ja ihmisiä kuitenkin pystyä kohtaamaan, tulemaan puolitiehen, tai edes ihan vähän vastaan ja pyrkiä selvittämään pieleen menneitä juttuja. Siltoja ei kannata polttaa takanaan ja kommunikaatio auttaa useimpiin ongelmiin. Siitä voisi moni ottaa opiksi. Musta tuntuu että moni ihmissuhdeasia pitää oppia todella kantapään kautta, jotta asiat voisi muuttua vaikka ihan oman pään sisällä tai että kukin pystyy kehittymään ja ottamaan opiksi. Lisäksi musta tuntuu että vaikka tällä pallolla on tullut elettyä jo useamman vuosikymmenen, on jotkut asiat lyöny tajuntaan toden teolla vasta tässä viime vuosina.

      Kiitos ihanasta kommentista ja navastasi siellä. ♥

      Like

  3. Hyvin puit sanoiksi. Tuo hyväksyminen on toden totta tärkeä osa ellei jopa tärkein osa negatiivisten tunteiden käsittelyssä. Hyväksyä asia, että näin nyt on tai näin nyt kävi. Ei hyväksyminen tarkoita, että koska jokin asia on huonosti siinä pitää velloa, vaan asian tunnistamista, jota voi sitten ruveta työstämään – kun siltä tuntuu. Sama pätee itsensä hyväksymiseen sellaisena kuin on. Kun hyväksyy itsensä ja ymmärtää, että sitä huonoksi kokemaansa ei tarvitse koettaa poistaa (ja eihän sitä voi poistaa, jos se on osa persoonallisuutta), vaan oppia elämään sen kanssa. Helpottaa huomattavasti elämää, kun on armollisempi itselleen. Tähän liittyy myös tuo liiallisten odotusten asettaminen. Taputetaan siis itseämme enemmän olalle!

    Like

    1. Kiitos Siiri kommentista. ♥ Haluan kirjoittaa liiallisista odotuksista lisää huomenna. Toivottavasti saan tekstin ajallaan valmiiksi. Pysy siis kuulolla! 🙂

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s