Joshua Tree

Luin juuri Washington Postista artikkelin Joshua Treen kansallispuistossa vallitsevasta tilanteesta hallinnon alasajosta johtuen. Tämä kirvoitti vihdoin käymään läpi viime toukokuisia kuvia, jotka sain jo pari viikkoa sitten siirrettyä koneelle, mutta jotka ovat vielä odottaneet sopivan inspiraation iskemistä postauksen kirjoittamista varten. Hallituksen oltua suljettuna jo liki kolme viikkoa ovat olosuhteet puistossa kärsineet valvonnan ja siivouksen puutteesta vapaaehtoisten panoksesta huolimatta. Kävijöitä kun on joulun ja uudenvuoden pyhinä varmasti riittänyt, ja kokemuksesta tietää että vaikka puistot olisivat normaalilla henkilökunnalla miehitettyjä, on aina niitä jotka kokevat oikeudekseen käyttäytyä asiattomasti ja omine lupineen. Toukokuussa Joshua Tree oli ensimmäinen kansallispuisto ja ensimmäinen telttayömme kuukauden mittaisella matkalla. Joosuanpuiden ja cholla-kaktusten lisäksi puistossa pääsee ihastelemaan vinkeitä kalliomuodostelmia.

I just read an article in Washington Post about the chaotic situation in Joshua Tree due to the ongoing government shutdown.  This finally got me to go through my pictures of Joshua Tree National Park from last May. It was the  first National Park and our first night camping on a monthlong trip through the West Coast and the Rockies. 

Saavuimme Twentynine Palmsin kautta Indian Coven leirintäalueelle illansuussa. Olimme viettäneet aamun Manhattan Beachilla, käyneet lentokentällä vaihtamassa ongelmallisen vuokra-auton toimivampaan, ja lounastaneet päivällä Laguna Beachilla tätini Nancyn kanssa. Poikkesimme pikaisesti Riversidessa ostamassa ruokaa Trader Joe’silta ja hoitamassa puhelinkorttini kuntoon. Twentynine Palmsin huoltoasemalta ostetut polttopuut näyttivät erikoisilta, mutta eivät sentään tainneet olla joosuanpuuta. Iltapalaksi söimme tacoja, coleslawta ja joimme reissun ekat oluet. Erämaan alkukesän yöt täysikuun valossa olivat uskomattoman kauniita. Aamulla keitimme ekat leirikahvit Stanleyn uudella perkolaattorilla ja heitimme aamiaisen napaan. Matka jatkui puiston läpi pikkutietä pitkin kohti Arizonan Phoenixia, jossa meitä odotti kirjava joukko koiria ja ystäväni Kate, jolta olen aikanaan adoptoinut koirani Javan.

REISSUPÄIVÄ 2: Ajoa kertyi tälle päivälle n. 200 mailia, ruuhkissa meni varmasti yhteensä ajomatkoineen nelisen tuntia. Olimme varanneet Indian Coven telttapaikan ennakkoon ja maksaneet siitä n. 16 €.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s