Pakkasen huidellessa liki parissakymmenessä asteessa ja talven ollessa vihdoin sitä mitä pitääkin, tuntuu vihdoin oikealta palata viime keväisiin lumitunnelmiin. Matkustimme huhtikuussa Inkan ja Even kanssa Pohjois-Ruotsin Hemavanille lumilautailemaan, mutta kotiin palatessa keli oli niin keväinen, että tuntui kertakaikkisen hullulta julkaista lumikuvia. Matka tuli todella tarpeeseen. Viime kevät oli minulle todella rankka läheisteni ollessa vakavasti sairaina. En ollut nukkunut kunnolla moneen kuukauteen ja päästyämme Ruotsissa lumen hellään huomaan nukuin lopulta kuin tukki

As the temperatures are down at double digits below zero and winter is finally what it’s supposed to be, it finally feels appropriate to go back to some snowy moments from last spring. In April, Inka, Eve and I traveled to Hemavan in Northern Sweden to snowboard, but as I returned home, the weather was already so warm that it felt utterly awkward to post any more pictures of snow. The trip was somehow just what I needed. Last spring was really hard on me, as my loved ones were severely ill. I hadn’t had a proper night’s sleep in many months and after hitting the snow in Sweden, I slept like a log.

Matkaan lähdimme Turusta Viking Linen luotettavassa kyydissä. Mukaan saimme myös Volvolta kiiltävän menopelin suksiboksilla.

Our trip started in Turku, where we boarded a Viking Line cruise ship along with a shiny new vehicle from Volvo with a roof box.

Viking Linen herkullisen illallisen jälkeen simahdimme nopeasti ja aamulla matka jatkui varhain kaukana pohjoisessa sijaitsevaan määränpäähän.

After the delicious dinner on Viking Line we quickly passed out and in the morning our trip continued early towards our destination in the far north.

Matkan varrella minut herkisti pysähtyminen sukuni vanhassa kotikaupungissa Sollefteåssa, jossa tankkasimme kiiltävän menopelimme.

During the drive up I got quite emotional when we stopped in my family’s old hometown Sollefteå, where we put gas in our brand new vehicle.

Oppaamme Anton opasti meitä Hemavanin backcountryn saloihin ja innolla lähdimme piippareiden kera kiipeämään Jungfruvårtanin, eli “neitsyeen nännin” huipulle.

Our guide Anton showed us the ropes into the backcountry of Hemavan and eagerly we set off with our avalanche beepers to the top of Jungfuvårtan, aka. the “virgin’s nipple”.

Rakastan puuterilunta ja offareiden laskua!

I love pow and riding in the backcountry!

Illalliselle meidät kuskattiin lumikissalla ravintola Björkiin syömään fondueta.

For dinner, we got transported to Restaurant Björk with a snow cat.

Matkan huonoin puoli oli tietenkin se, että kotimatka koitti aivan liian pian. Saimme kuitenkin ajella etelään kauniissa säässä lumipyryisen viimeisen reissupäivän jälkeen.

The worst part about this trip was that it ended way too soon. We fortunately got to drive back south in decent weather after our last day was spent in a bit of a snowstorm.

Kiitos Ruotsi, kun jaksat aina yllättää talvifanin mitä parhaimmilla maisemilla ja rinteillä!

Thank you Sweden, for always suprising me with the best winter views and slopes!