1 Day, 2 Vehicles, 3 Countries

“Sky water running off the mountain
Sliding through the light of dusty souls
The feel of what our grows asking the beetle
Of the lonely mocking bird
When you’re running off with money man
We all knew there would be no return”

— “Ballad Of The Pines” by Jonathan Wilson

Herätys soi heti aamuviiden jälkeen. Onneksi saatiin kyyti lentokentälle. Olimme päättäneet lentää Rovaniemelle, josta pääsisimme nopeammin TouringCarsin matkailuautolla Norjaan. Soitin Suville kertoakseni, että olisimme kohta häntä noutamassa. “Nukuin pommiin”, sanoi Suvi ja totesin, että ei hätää. Meillä oli vielä hyvin aikaa ennen lentoa klo 7:35. Saatiin Suvi matkaan 6:10 ja olimme kentällä 6:25, hyvissä ajoin yli tuntia ennen lähtöä.

The alarm went off right after 5AM. Fortunately we got a ride to the airport. We’d decided to fly to Rovaniemi, from where we’d get to Norway faster with our TouringCars RV. I called Suvi to tell her that we’d soon be over to pick her up. “I overslept” she said, and I thought we’d be just fine, since we had plenty of time before our flight at 7:35. We got Suvi in the car at 6:10 and arrived at the airport at 6:25, with more than an hour to spare before our flight.

Selvisi ettei niin ollutkaan. Lähtöselvityksen matkatavarahihna oli rikkoutunut ja koko lähtöterminaali oli Helatorstaina täydellisen kaaoksen vallassa.

Turns out, it wasn’t so after all. The baggage carousel at the check in counter had broken down and the whole departures hall was in an utter state of chaos. 

Apua ei liiemmin saanut. Finnairin henkilökunta viittasi meihin kintaalla kaikkien muidenkin matkustajien ollessa samassa veneessä. Lähtöselvityksen olin toki tehnyt jo edellisenä iltana, mutta se ei juuri tässä vaiheessa lohduttanut, sillä matkatavaroihin oli pakattu viikon eräkamppeet, varamuonitus ja makuupussit. Ne oli saatava mukaan.

We didn’t get any help. The Finnair personnel didn’t seem to care since all the other passengers were in the same boat with us. I’d already checked us in the night before, but it was a slim consolation since our luggage contained all our outdoor gear, spare food and our sleeping bags and we really needed to get it on the flight.

Klo 7:05 lähtöön oli enää puoli tuntia. Jonomme oli edennyt ehkä viitisen metriä. Jatkoin sinnikästä kyselyä henkilökunnalta. Paljonko aikaa tarvittaisiin, että matkatavarat ehtisivät vielä mukaan lennolle. Välinpitämätön kohtelu jatkui, kunnes eräs nuori neitokainen otti asiamme hoitaakseen. Hän viipyi hetken ja palasi n. klo 7:20 ja kysyi saisimmeko matkatavarat selkään tai kannettua. Ja äkkiä meitä kiidätettiinkin matkatavaroidemme kera läpi turvatarkastuksen. Puukkoinemme päivinemme pääsimme läpi ja saavuimme juoksujalkaa portille. Ehdimme juuri  lennolle kamppeiden kera!

At 7:05 our departure was only half an hour away. Our line had advanced about five meters. I kept persistently asking the personnel about the situation. How long would we need for our luggage to make the flight. The indifferent treatment continued, until a certain young lady took note of our distress. She was gone for a while, got back at 7:20 and asked if we could bring our luggage along. And soon we were whisked through security with all our stuff, pocket knives included. We got through security and ran to the gat as fast as we could. And we made it in the nick of time with all our stuff!

Ehdimme jo huokaista helpotuksesta ja saavuimmekin Rovaniemelle lähestulkoon aikataulussa. TouringCarsin henkilökunta oli meitä kentällä vastassa ja nyt alkoi vihdoin tuntua siltä, että loma oli alkamassa. Kävimme läpi matkailuauton ominaisuudet ja käytön, allekirjoitimme paperit, höyläsimme luottokortteja ja pääsimme tutustumaan seuraavan viikon menopeliimme. Auto oli  hieno, siellä oli makea makuualkovi kuljettamon päällä ja lisäsängyt auton takaosassa. Vielä suihkun ja vessan tarkistus ja olisimme valmiit lähtöön kohti Lofootteja. Vessaa vedettäessä huomattiin kuitenkin, että jossain mättää. Vettä ei tullut pönttöön lainkaan, vaan vesi valui pitkin vessan lattiaa ja jouduimme taas odottelemaan. Päivän toinen takaisku olikin tässä. Eihän me rikkonaista autoa voitu ottaa matkaan. TouringCarsin tytöt ryhtyivät avuliaasti selvittämään meille toista korvaavaa vaihtoehtoa ja yritimme odottaa mahdollisimman kärsivällisesti. Lopulta saimme mukaamme hieman pienemmän, mutta paljon tunnelmallisemman matkailuauton.

We were finally able to relax and got to Rovaniemi just a tiny bit behind schedule. The TouringCars personnel had come to pick us up at the airport and it finally started to feel like our vacation was about to begin. We went through all the details and the usage of the RV, signed some papers, swiped some credit cards and got to meet our traveling companion for the following week. The RV was fancy, it had an alcove above the front seats and more beds in the back of the car. We only had the shower and the bathroom to check and we’d then be ready to head towards Lofoten. While flushing the toilet, we noticed that something was off. There was no water flowing into the toilet seat, but instead it flowed all over the bathroom floor and once again we had to wait. This was already the day’s second mishap. We just couldn’t head out with a broken vehicle. The girls at TouringCars were helpful and started looking for another alternative for us, while we tried staying patient. Finally we ended up getting a smaller, but a much homier RV instead.

Hyvitykseksi odottelusta saimme joitakin lisävarusteita, kuten kätevät maastopyörät. Ja lopulta pääsimmekin lähtemään. Ajomatka läpi Suomen ja Ruotsin Lapin sujui matkailuautolla nopeasti ja mukavasti. Kiirunassa pysähdyimme ruokaostoksille ja lastasimme jääkaapin täyteen edukkaampaa ruokaa kuin mitä Norjasta tulisimme saamaan. Abiskossa pysähdyimme tapaamaan tuttuja edelliseltä reissulta Ruotsin Lappiin. Abisko on rauhoittava paikka. Asukasluku ei päätä huimaa, mutta paikalla on sielua sitäkin enemmän.

As restitution for the time we’d waited, we got some extras along for free. Mountain bikes, check! And soon we were on our way. The drive through Finnish and Swedish Lapland was fast and comfortable in the RV. In Kiruna we stopped to go grocery shopping and loaded the fridge with more affordable food than we would find over in Norway. In Abisko we made a pit stop to visit our friends from our previous trip to Swedish Lapland. Abisko is a serene place. Not that many people, but the place really has some soul.

Iltateen ja mukavan juttutuokion jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa. Päätimme ajaa niin pitkälle kuin jaksaisimme. Kello oli tässä vaiheessa ehkä jo lähempänä yhdeksää illalla. Päivän sade ja lumisade väistyi juurikin Abiskon ja Riksgränsenin kohdalla ja saimme ajella loppuillan laskevan auringon kauniissa sävyissä.

After an evening cup of tea and a nice chat we got to continue our journey. We decided to drive as far as we possibly could. At this point it was probably close to 9PM. The day’s rain and snowfall subsided somewhere around Abisko and Riksgränsen and we got to drive the last bit in the beautiful colors of the setting sun.

Ajettuamme Norjan puolella jo usemman tunnin alkoi jo hieman väsyttää. Päätimme pysäyttää karavaanimme johonkin sopivaan kohtaan tienposkeen, mistä olisi sitten mukava herätä aamulla ja jatkaa matkaa.

After we’d been driving over on the Norwegian side for a few hours already we started to get tired. We decided to stop our caravan at a fitting place on the side of the road, where it’d be nice to wake up and continue on.

Ennen sopivan pysähdyspaikan löytymistä ehdimme kuitenkin tehdä tuttavuutta muutaman norjalaisen hirven kanssa. Nämä kaverit olivat liikkellä yön hiljaisina tunteina kellon lähestyessä kahta.

Before finding the perfect place to stop, we however had time to get acquainted with some Norwegian moose. These guys were on the move in the wee hours of the night at around 2AM.

Päädyimme pysähtymään turkoosin veden ja hiekkarannan reunustaman poukaman viereen. Maisema oli kaunis, mutta keli harvinaisen hyinen. Odotimme jo innokkaasti matkailuauton tuomaa luksusta lämmityksen ja aamiaisen kera. Laitettiin lämpö kovemmalle ja ryhdyttiin asettautumaan. Lämmitys ei kuitenkaan lähtenyt toimimaan odotetulla ja neuvotulla tavalla, ja jouduinkin käymään ulkona tarkistamassa kaasupullojen kuntoa muutamaan otteeseen. TouringCarsilta olimme oppineet, että Suomessa ja Islannissa on eri kaasupullosysteemi kuin Ruotsissa ja Norjassa, ja siksi olisi tärkeää hankkia extrakaasua jo Suomen puolelta. Meille oli kuitenkin vakuutettu, että pari kaasupulloa riittäisi meidän matkallemme hyvin.

We ended up stopping by a bay surrounded with turquoise water and a sandy beach. The viewpoint was beautiful, but the weather was quite harsh. We were eagerly awaiting the luxury of the RV with gas heating and a warm breakfast. We cranked up the heat and started settling in. But the heater didn’t seem to start working in the way we’d expected and been told and I had to go outside in the wind and check on the gas bottles a couple of times. We’d learned at TouringCars that in Finland and Iceland the gas bottles are different from Sweden and Norway and so it was important to get extra gas already over in Finland. We had however been told that a couple of gas bottles would be plenty four our trip.

Karu totuus oli kuitenkin se, että lähtöhässäkässä jouduttuamme vaihtamaan autoa kesken lähtöprosessin oli kaasupullot jääneet tarkistamatta. Sekä henkilökunnalta, että meiltä. Eikä sille enää mahtanut mitään. Yöllä saattoi “hieman” harmittaa, mutta onneksi saimme sentään jokusen tunnin nukuttua tuulen ujeltaessa nurkissa, sillä olihan meillä sentään kunnon makuupussit ja ulkoiluvaatteet mukana. Aamulla taistelu kaasupulloista jatkuisi. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

The awful truth was however, that since we’d had to change vehicles in the middle of our departure process, the gas bottles had somehow been neglected. Both by the personnel and us. And there was nothing we could do about it. We might have been “slightly” put off at night, but fortunately we got a few hours of shut eye while the wind howled in the nooks and crannies, since we had our sleeping bags and outdoor gear with us after all. The battle for gas would continue in the AM. More about it coming up in the next post.

Matka toteutettu yhteistyössä TouringCarsin kanssa.

This trip was done in cooperation with TouringCars.

 

16 thoughts on “1 Day, 2 Vehicles, 3 Countries

  1. Tervetuloa karavaanarielämään! Hehe! Voit vain kuvitella, kuinka me ollaan säädetty meidän 25 vuotta vanhan menopelin kanssa. Koko kaasupullomaailma on hieman epäilyttävä. Meillä kans on yöt olleet aika viileitä, koska liian kylmässä lämmitys ei ole tykännyt toimia ollenkaan. Mutta, nämä ovat juuri niitä tarinoita, jotka jäävät mieleen. 🙂

    Like

    1. Uskon että teillä on ollu tekemistä etenkin vanhemman auton kanssa! Mä en voi käsittää miksei kaasupullot voi toimia jollain universaalilla systeemillä koko mantereella. Miksi pitää asiat tehdä kuluttajille niin vaikeiksi?!

      Kunnon makuupussiin, merinovillakerrastoon tai lämpimään pyjamaan kannattaa varmaan satsata kevättä ja syksyä silmällä pitäen… kesällä varmaan tarkenee ihan mukavasti.

      Voisin helposti sujahtaa karavaanarielämään ihan pidemmäksikin aikaa. Ei edes tekisi tiukkaa! Mun lapsuusmuistot on kyllä niistä ajoista harvinaisen kultaiset, kuten Maaritille tuossa alla jo suitsutinkin… 🙂

      Like

  2. Viimeksi asuntoauton kyydissä alle kymmenenvuotiaana, eikä muistoissa ole kovin paljon hehkua. Vanhemmat teki myöhemmin päätöksen, että nukutaan mielummin hotelleissa, paljon helpompaa 😀 Me tosin matkailtiin vain Suomessa, eikä maisemat tien varsilla olleet näin kauniita. On karavaanarielämässä varmasti puolensa. Kuulostaa ihanalta, että voi vaan parkkeerata auton ja kömpiä taakse nukkumaan melkein missä vain. ^^

    Like

    1. Mä taas tykkäsin matkailuautoilusta ja -vaunuilusta kuin hullu puurosta. Vaikeinta mulle oli aina se kun piti joltain leirintäalueelta lopulta lähteä ja jättää siellä tavatut uudet kaverit. Onneks posti kulki!

      Tuo että voi parkkeerata auton ja nukkua missä vaan oli kyllä parasta. Etenkin tuolla Norjassa, kun majoitukset oli meidän kukkaroille aika suolaisen hintaisia. Lisäksi oli kiva olla juoksevaa vettä ja kemiallinen vessa kun huoltoasematkin oli paikoin kortilla. Mä kyllä tykkäsin kovasti edelleen heti kun kaasuasia saatiin kondikseen!

      Like

    1. Toivotaan että teillä menee smoothimmin. 🙂 Oli kieltämättä vähän haastava tuo ensimmäinen vuorokausi, ja vaikka mä oonkin yleensä aika järjen ihminen, ni oli kyllä hetkittäin järjen lähtö lähellä. 😀

      Like

  3. Ihan uskomatonta tuo valon määrä, vaikea uskoa, että kello on reilusti yön puolella. Ja olihan säätämistä alkuun. Tuollaiset tilanteet lentokentällä saa meikäläisen sydämen pomppimaan jo täällä ruudun takana lukiessa! Onneksi maisemat on sen verran komeat, että varmasti ne jäivät riessusta päällimmäiseksi mieleen.

    Like

    1. No niinpä. Oli vähän vaikea suhtautua nukkumiseen kun olisi vaan voinut kukkua hereillä koko yön noissa maisemissa. Onneksi säätökin lopulta helpotti ja jäi ihan hyvät jutut mieleen! 🙂

      Like

  4. Voi ei, miten sattuikin näin monta vastoinkäymistä ekaan lomapäivään. 😦 Mut onneksi ehditte kuitenkin tuolle lennolle ja saitte vaihdettua asuntoauton uuteen – vaikka kaasupullot nyt jäivätkin tarkistamatta. Onneksi oli hyvät makuupussit. 🙂

    Laitatko muuten esittelyä tuosta asuntoautosta? Olisi kiva nähdä, minkälainen varustelu siinä oli. 🙂

    Like

    1. Oli kyllä aikamoinen alkusoppa. Toisena päivänä oli aika tahmea fiilis kunnes saatiin kaasua kehiin.

      Valitettavasti mulla ei ole autosta sen kummemmin sisäkuvia, mutta voin tietty kuvailla sitä tarkemmin postauksessa jossa kerron enemmän itse asuntoautosta ja sen käytöstä yleensä. 🙂

      Like

  5. Moi,voisitko kertoa vielä tarkemmin ajoreitistänne? Sain juuri tietää saanneeni yliopiston gradu valmiiksi stipendin viikoksi Kilpisjärvelle ja mietin, että siihen oheen voisi yhdistää myös muuta matkailua. (jotenki se gradu osuus ei niin houkuta vaikka pitäis :D) Äkkiseltään keskustelupalstoja tuli googlattua ja Norjan puolta kehutaan erityisesti. Samoin nämä teidän reissun kuvat on niin käsittämättömiä ettei mitään rajaa ja matkakuume valtaisa.-Emmi

    Like

    1. Kuulostaapa hyvältä diililtä! Ajettiin Rovaiemi-Tornio-Kiiruna-Riksgränsen-Sortland-Svolvaer-Leknes-Reine ja takaisin. Tuon Sortlandin voi siis jättää pois reissulta ellei oo ylitsepääsemättömiä ongelmia kaasupullojen kanssa matkalla… 😉

      Norja on kyllä saanu kaikki helmet vuorimaisemien suhteen täällä Skandinaviassa. Suosittelen lämpimästi ja myös ruokaostoksia Ruotsin puolella!

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s