Cannon Beach on minulle sielua sykähdyttävä paikka. Olen kirjoittanut paikasta muutamia kertoja aiemminkin… ja kaikista visiiteistäni rannalle taisi tämä kuitenkin olla se kaikista ikimuistoisin. Kuin viimeinen kaneetti sille tunteikkaalle taakalle jota kannoin mukanani vuosien ajan. Tällä kertaa olin rannalla ystävien seurassa ja yhdessä vietetty ilta oli taikaa. Ystäväni Paul soitti kitaraa, tutustuin pieneen koiraan ja lopulta makasin pimeässä viltillä kuunnellen Paulin kitaran sulosointuja miljoonien tähtien tuikkiessa taivaalla. Maagista!

Cannon Beach moves my soul. I’ve written about this place a few times before… and out of all my visits here, this might have turned out to be the most meaningful of all. Like a last breath to the emotional burden I carried with me for so many years. This time I was on this beach with my friends and the night we spent together was simply enchanting. My friend Paul played the guitar, I befriended a little dog and after dark I laid on a blanket listening to the sweet sounds of Paul’s guitar, while millions of stars twinkled in the sky. Magical!

Oletko sinä käynyt Cannon Beachillä?

Siirille kiitos minusta otetuista kuvista!

Have you been to Cannon Beach?

Thanks to Siiri for taking pics of me!